Elämyksellistä ja edustavaa - Ostoskeskusten julkiset ulkotilat 60- ja 70-lukujen vastavalmistuneissa lähiöissä

Abstract

Tässä kandidaatintyössä tarkasteltiin suomalaisten 1960- ja 1970-luvuilla aluerakentamiskohteina rakennettujen lähiöiden ostoskeskuksia ja niiden julkisia ulkotiloja, kuten aukioita, raitteja, pysäköintialueita sekä näihin kiinteästi liittyviä viheralueita. Työn tavoitteena oli luoda katsaus siihen, mitkä arvot ja tavoitteet vaikuttivat lähiöiden ostoskeskusten suunnitteluun ja rakentamiseen sekä minkälaisia niiden yhteydessä sijaitsevat vastavalmistuneet julkiset ulkotilat olivat. Lisäksi työssä selvitettiin lyhyesti, miten lähiöostoskeskusten palveluihin ja toiminnallisuuteen kohdistuvat tarpeet ovat sittemmin muuttuneet.

Tutkimusmenetelmänä oli kirjallisuusselvitys. Kirjallisuuslähteiden lisäksi suunnittelu- ja rakentamisajankohdalleen tyypillisiä ostoskeskusympäristöjen piirteitä, kuten toiminnallisuutta, pintamateriaaleja ja kasvillisuutta havainnollistettiin kolmen eri helsinkiläisostoskeskuksen kautta. Näiden esimerkkien tarkastelu ja arviointi perustuivat vanhoihin valokuviin sekä Helsingin kaupungin karttapalvelun ilmakuvamateriaaliin.

Raitit, aukiot ja keskeispihat nähtiin 1960- ja 1970-lukujen ostoskeskussuunnittelussa arkkitehtuurin olennaisena osana ja keinona luoda tyylikästä arjen ympäristöä. Amerikkalaisista esikuvistaan poiketen suomalainen lähiö- ja ostoskeskussuunnittelu korosti keskeistä sijaintia ja hyvää saavutettavuutta jalankulun, ei yksityisautoilun näkökulmasta. Ostoskeskukset olivat ”kulutuskeitaiden” lisäksi alueensa merkittävimpiä kohtaamisen ja oleskelun paikkoja, joiden suunnittelussa viihtyisyystekijät, elämyksellisyys ja edustavuus olivat keskeisiä tavoitteita. Vastavalmistuneet lähiöostoskeskukset edustivat usein harkittua suunnittelua sekä ympäröivään asuinrakentamiseen nähden poikkeuksellisen korkeatasoista arkkitehtuuria ja viimeisteltyä ympäristörakentamista. Pihatiloja jäsenneltiin muun muassa erilaisin pintamateriaalein, kasvillisuudella sekä kalusteilla ja muilla kiinteillä piharakenteilla. Myös näyttävät vesiaiheet, kuten altaat ja suihkulähteet olivat suosittuja piha-aiheita.

Kaupunkirakenteelliset muutokset, paikallispalveluiden vähentyminen, kaupan keskittyminen suuryksiköihin sekä vanhan rakennuskannan peruskunnostustarve asettavat näin vuosikymmenten jälkeen lähiöiden ostoskeskuksille uusia haasteita. Toisin kuin suunnitteluajankohtanaan, nykyään alueiden ylläpitoon ja kunnostamiseen panostaminen nähdään usein kauppaa kehittävän toimenpiteen sijaan pelkkänä lisäinvestointina. Ostoskeskusympäristöt sisältävät myös paikallisidentiteetin, yhteisöllisyyden ja monikulttuurisuuden potentiaalin. Väestön ikääntymisen ja maahanmuuton seurauksena julkisten tilojen ja kaikille saavutettavissa olevien lähipalveluiden merkitys tuleekin yhä korostumaan.