Effect of meteorological conditions and water management on hydrological processes in agricultural fields : parameterization and modeling of Estonian case studies

 |  Login

Show simple item record

dc.contributor Aalto-yliopisto fi
dc.contributor Aalto University en
dc.contributor.author Tamm, Toomas
dc.date.accessioned 2012-02-10T09:44:03Z
dc.date.available 2012-02-10T09:44:03Z
dc.date.issued 2002-12-13
dc.identifier.isbn 951-22-6240-1
dc.identifier.issn 1456-2596
dc.identifier.uri https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/2246
dc.description.abstract This thesis was a study of the effect of meteorological conditions and water management on hydrological processes in agricultural fields. The emphasis was put on parameterization, validation and critical analysis of the different methods commonly used in field-scale hydrological models. The study object was a two dimensional soil profile covered with cultivated grass that completely shaded the ground. Both energy and water balance components were estimated and compared with observed values and experimental results. A standard procedure for estimating net radiation was parameterized with new values to get a better fit with observed radiation in Estonia. The commonly used set of parameters were found to systematically overestimate net radiation during the summer months and underestimate in winter months. New equations for the net long-wave radiation that may also be used in the Priestley-Taylor equation were developed. Soil heat flux was estimated numerically for both bare soil and grass covered soil. The soil heat flux from grass-covered surfaces was less than 10% of the net radiation during the March-September period. The highest soil heat flux, in June (21 MJ m-2 month-1), was equal to 5.8% of net radiation. The largest relative value, in October (-13.7 MJ m-2 month-1), was equal to -173.4% of net radiation. Measured evapotranspiration obtained from the hydraulic pan covered with a clipped grass canopy was used to validate the Penman-Monteith equation in Estonian conditions. In three out of four years the results were very good. The highest coefficient of determination was obtained in May 1985 (r2=0.922), and the lowest in July 1988 (r2=0.421). On a monthly basis comprising all years of experimentation the correlation was the best in June (r2=0.913). It was also shown that vapor pressure deficit correlated well with net radiation both on a daily basis (r2=0.602) and on a long-term monthly basis (r2=0.976). These results validate the use of the Priestly-Taylor equation in Estonian conditions. A comparison of the measured and estimated evapotranspiration revealed a higher r2 with the Penman-Monteith method. However the difference between the two methods was small to negligible in several months. Water retention curves and soil hydraulic conductivity functions were determined with two methods: 1) Wind's evaporation method and 2) Andersson's method based on the soil particle size distribution. Wind's method yielded a rather smooth curve for Θ(h) and a scattered cloud for K(h). The shape of the water retention curves were unexpectedly of a 'clay'-type, although the clay fraction was small in the samples. Andersson's method resulted in 'loamy soil'-type curves. The experiment of controlled drainage by raising the water table at a nearby ditch showed that with very simple and low-cost hydraulic structures the water regime in an adjacent field could be affected. The agro-hydrological model, SWAP, developed in the Netherlands, was used to simulate the controlled drainage experiment. Calculated depths of the groundwater table and drainage flux using SWAP and CROPWATN (developed in Finland) were almost identical. The effect of different drainage design parameters, soil properties and different water management strategies was revealed using CROPWATN for continuous simulations over a period of 30 years. en
dc.description.abstract Tämän työn päätavoitteena oli tutkia meteorologisten olosuhteiden ja pellon vesitalouden säädön vaikutusta hydrologisen kierron komponentteihin. Erityisesti keskityttiin yleisesti käytössä olevien mallien ja menetelmien parametrisointiin, validointiin ja niiden soveltuvuuden arviointiin. Työssä tutkittiin kaksidimensionaalista profiilia, jossa maanpinta oli yhtenäisen kasvillisuuden peitossa. Tutkimuksessa arvioitiin sekä maanpinnan energia- että vesitaseen komponentit ja estimoituja tuloksia verrattiin koekentillä mitattuihin arvoihin. Työssä määritettiin uudet, paremmin Viron olosuhteisiin soveltuvat parametriarvot nettosäteilyn laskemiseksi. Aiemmin yleisesti käytössä olleet menetelmät yliarvioivat systemaattisesti kesäajan nettosäteilyn ja aliarvioivat sen talvikuukausina. Työssä kehitettiin uudet laskentakaavat pitkäaaltoiselle säteilylle. Tuloksia voidaan käyttää laskettaessa potentiaalista evapotranspiraatiota Priestley-Taylorin menetelmällä. Maan lämmönvaihdon osuus koko säteilytaseesta arviotiin numeerisilla malleilla sekä paljaalle, että ruohopeitteiselle pinnalle. Maan lämmönvaihdon osuus ruohopeitteisen pinnan energiataseesta oli pienempi kuin 10 % nettosäteilystä maalis-syyskuun välisenä ajanjaksona. Maan lämmönvaihdon absoluuttinen arvo oli suurin heinäkuussa (21 MJ m2 kk-1, 5.8 % nettosäteilystä) ja suhteellinen arvo oli korkein lokakuussa (-13.7 MJ m2 kk-1, -173.4 % nettosäteilystä). Ruohopeitteisestä, punnitsevasta haihdunta-astiasta mitattua todellista evapotranspiraatiota käytettiin validoitaessa Penman-Monteithin menetelmää Viron olosuhteisiin. Kolmena vuotena neljästä menetelmän antamat tulokset olivat erittäin hyviä. Vuorokausiarvojen korrelaatio oli paras toukokuun 1985 mittauksille (r2=0.922) ja huonoin kesäkuun 1988 aineistolle (r2=0.421). Kuukausitasolla paras selitysaste saatiin kesäkuun havainnoille (r2=0.913). Työssä osoitettiin myös, että Priestley-Taylorin kehittämä potentiaalisen haihdunnan laskentakaava soveltuu hyvin Viron olosuhteisiin. Tämä perustuu siihen, että kyllästysvajauksen ja nettosäteilyn välillä oli hyvä korrelaatio sekä vuorokausitasolla (r2=0.602), että kuukausiarvoilla (r2=0.976). Penman-Monteithin ja Priestley-Taylorinin menetelmillä laskettuja haihdunnan arvoja verrattiin mitattuihin ja ensin mainittu antoi hieman parempia tuloksia, mutta erot olivat melko pieniä. Vedenpidätyskäyrä ja kyllästymättömän maan hydraulinen johtavuus arvioitiin kahdella eri menetelmällä: 1) Windin haihduntamenetelmällä ja 2) Anderssonin kehittämällä menetelmällä, joka perustuu rakeisuuskäyrän käyttöön. Windin menetelmän antaman pF-käyrän keskihajonta oli pieni, mutta K(h)-käyrä tulostui pisteparvena. Vedenpidätyskäyrä muistutti tyypillistä saven käyrää vaikka näytteiden saven osuus oli hyvin pieni. Anderssonin menetelmä antoi tulokseksi hiesumaan tyypillisen vedenpidätyskäyrän. Säätösalaojituskoe osoitti, että pellon vesitalouteen voidaan vaikuttaa yksinkertaisella ja halvalla patorakenteella, jolla nostettiin vedenpintaa läheisessä valtaojassa. Hollannissa kehitettyä SWAP-mallia käytettiin simuloitaessa säätösalaojituskokeen vaikutuksia pellon vesitalouteen. SWAP-mallilla ja Suomessa kehitetyllä CROPWATN-mallilla lasketut pohjavedenpinnan syvyyden ja salaojavalunnan tulokset olivat lähes identtisiä. Kuivatuksen suunnitteluparametrien, maalajin ja eri säätövaihtoehtojen vaikutus hydrologisiin prosesseihin pitkällä aikavalillä arvioitiin käyttäen 30 vuoden meteorologista havaintojaksoa ja CROPWATN-mallia. fi
dc.format.extent 194
dc.format.mimetype application/pdf
dc.language.iso en en
dc.publisher Helsinki University of Technology en
dc.publisher Teknillinen korkeakoulu fi
dc.relation.ispartofseries Teknillisen korkeakoulun vesitalouden ja vesirakennuksen julkaisuja en
dc.relation.ispartofseries 5 en
dc.subject.other Environmental science en
dc.title Effect of meteorological conditions and water management on hydrological processes in agricultural fields : parameterization and modeling of Estonian case studies en
dc.title Meteorologisten olosuhteiden ja vesitalouden säädön vaikutus peltoalueiden hydrologisiin prosesseihin: Virolaisten esimerkkitapausten parameterisointi ja mallitaminen fi
dc.type G4 Monografiaväitöskirja fi
dc.description.version reviewed en
dc.contributor.department Department of Civil and Environmental Engineering en
dc.contributor.department Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto fi
dc.subject.keyword water management en
dc.subject.keyword meteorological conditions en
dc.subject.keyword hydrological processes en
dc.subject.keyword agricultural fields en
dc.subject.keyword Estonia en
dc.subject.keyword hydrological models en
dc.subject.keyword soil en
dc.subject.keyword evapotranspiration en
dc.subject.keyword drainage en
dc.subject.keyword water flow en
dc.subject.keyword parametrization en
dc.subject.keyword SWAP en
dc.subject.keyword CROPWATN en
dc.identifier.urn urn:nbn:fi:tkk-002167
dc.type.dcmitype text en
dc.type.ontasot Väitöskirja (monografia) fi
dc.type.ontasot Doctoral dissertation (monograph) en
dc.contributor.lab Laboratory of Water Resources Engineering en
dc.contributor.lab Vesitalouden ja vesirakennuksen laboratorio fi


Files in this item

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

Search archive


Advanced Search

article-iconSubmit a publication

Browse

My Account