Urban neighbourhood reimagined - Community-driven urbanism for futures of social urban resilience

 |  Login

Show simple item record

dc.contributor Aalto University en
dc.contributor Aalto-yliopisto fi
dc.contributor.advisor Hewidy, Hossam
dc.contributor.advisor Kuhla-von Bergmann, Nadine
dc.contributor.author Hartikainen, Milja
dc.date.accessioned 2016-09-22T08:32:23Z
dc.date.available 2016-09-22T08:32:23Z
dc.date.issued 2016
dc.identifier.uri https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/22119
dc.description.abstract Recent research has shown that the trend of rapid social change in cities is a largely neglected issue behind a variety of global urban crises with unexpected local impacts. Consequently, there is a growing demand for an approach of social urban resilience in city planning, in order to improve the adaptability of the social-ecological system of a city to these global trends. To more widely apply this approach, evaluating new methods to develope practical tools and holistic strategies is required. This thesis argues that urbanism should promote social resiliency by changes at the local, community level. The research question was, in what ways, and to what extent, can urban planning practice contribute to this goal. The aim was to examine potential tools and methods that current planning practices could use to facilitate a community-driven empowering process by which to improve an urban community’s capacity to self-organise, and ultimately thrive, from these changes. This thesis seeks to provide answers to this question in two parts: Research, and Case Study, which are linked together by applying the output of the former to the process of the latter, respectively. The Research chapter responds to the research question by defining a framework for social urban resilience through a literature review, and by examining practical tools through benchmarking the Promising Practices of urban intervention from two different cities within this framework. In the Case Study, the defined framework and tools are evaluated by developing an example planning strategy for the inner-city district of Moabit, in the city of Berlin, Germany. This strategy was developed through backcasting, analysis of current local conditions and future opportunities, which provided meaningful, locally adapted development agendas within the social urban resilience framework. This Case Study demonstrates that combining the promising practices from benchmarking and backcasting is a viable method to develop conceptual strategies for a community-driven urban intervention process with qualitative goals for social urban resilience. Moreover, the planners role in the described process should focus on facilitating the communicating and realizing of a variety of interests. However, the complex theme requires further research. Further research on social urban resilience in planning should develop a better understanding of which efforts are required for a comprehensive process to improve social urban resilience of a neighbourhood, including cross-scale and cross-discipline interaction. Further pragmatic investigations regarding the methods used should include local stakeholders in the examplary planning strategy and reflect on their feedback in developing participation and revising the implementation process. This future work should also examine the success of the strategy and the single interventions contributing to the social urban resilience goal, and how they could be comprehensively evaluated before and after implementation. en
dc.description.abstract Kaupunkien nopeat sosiaaliset muutokset ja niiden vaikutusten sivuuttaminen kaupunkien kehityksessä vaikuttavat maailmanlaajuisiin kriiseihin sekä aiheuttavat arvaamattomia paikallisia ilmiöitä. Tästä johtuen, kaupunkien nousevana haastena on parantaa yhteiskunnan resilienssiä ja kaupunkijärjestelmien sopeutuvuutta muutoksiin. Tavoitetta on tarpeen lähestyä suunnittelussa uusin kokeilullisin menetelmin käyttökelpoisten suunnittelutyökalujen ja -strategioiden kehittämiseksi. Diplomityö väittää, että kaupunkisuunnittelun tulisi edistää kapunkiyhteiskunnan resilienssiä (social urban resilience), muutoksilla jotka alkavat paikallisyhteisöjen ja naapurustojen tasolta. Työn tavoitteena oli kokeilla erilaisia suunnittelumenetelmiä ja -työkaluja, joita kaupupunkisunnittelu voisi käyttää mahdollistaakseen yhteisölähtöisen suunnitteluprosessin, jonka tavoitteena on yhteisön itseohjautuvuus ja menestyminen tulevaisuuden odottamattomien muutosten edessä. Työ on jaettu tutkimus ja tapaustutkimus osiin, jotka tarkastelevat edellä asetettua kysymystä eri menetelmin ja linkittyvät toisiinsa lopputuloksessa. Ensimmäisen tutkimusosion kappale määrittelee kapunkiyhteiskunnan resilienssin konseptuaalisen viitekehyksen (social urban resilience framework) kirjallisuuskatsauksen pohjalta sekä kehittää toisessa kappaleessa suunnitteutyökaluja kahden eri kaupungin käytännönesimerkeistä kokeilevalla benchmarking menetelmällä. Tapaustutkimus soveltaa tutkimusosiossa kehitettyä viitekehystä ja suunnittelutyökaluja kehittääkseen Moabitin kaupunginosan yhteisön resilienssiä ja mukautuvuutta parantavan esimerkkistrategian. Strategiaa lähestyttiin puolestaan backcasting prosessin kautta, joka pyrki tarkentamaan paikalliset kehitystavoitteet nykytilanteen analyysistä ja tulevaisuuden skenaarioista esiin nousevien mahdollisuuksien pohjalta. Tapaustutkimus osoittaa, että backcasting- ja benchmarking -menetelmien yhdistäminen on toteutuskelpoinen työskentelytapa yhteisölähtöiseen prosessiin, jonka tavoitteena on kehittää laadullisiin kriteereihin perustuva konseptuaalinen kaupunkisuunnittelustrategia. Tässä prosessissa suunnittelijan roolin tulisi keskittyä erilaisten tarpeiden kommunikoinnin ja käytännöntoteutuksen mahdollistamiseen. Aiheen tutkimisessa voisi jatkossa keskittyä syvemmin käytännön eri sovellusten ja niiden vaikutusten arvoinnin kehittämiseen. Menetelmien kehittäminen vaatisi käytännön tutkimusta, joka pyrkisi analysoimaan käytettyjä menetelmiä, niiden käyttökelpoisuutta osallistamiseen, sekä siitä seuraavaa palautetta. Lisäksi, olisi tarpeen pohtia, mitä muita keinoja ja tahoja tulisi sisällyttää kokonaisvaltaiseen sosiaalista resilienssiä edistävään monialaiseen ja moniulotteiseen suunnitteluprosessiin. On tärkeää myös kysyä, miten tuloksena kehitetyn strategian sekä käytännön toteutusten vaikutusta yhteisön sosiaaliseen resilienssiin voidaan arvioida tai mitata ennen ja jälkeen toteutuksen.
dc.format.extent 187+15
dc.format.mimetype application/pdf en
dc.language.iso en en
dc.title Urban neighbourhood reimagined - Community-driven urbanism for futures of social urban resilience en
dc.type G2 Pro gradu, diplomityö fi
dc.contributor.school Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu fi
dc.contributor.school School of Arts, Design and Architecture en
dc.subject.keyword social urban resilience en
dc.subject.keyword community-driven planning en
dc.subject.keyword benchmarking en
dc.subject.keyword backcasting en
dc.subject.keyword scenarios en
dc.subject.keyword urban planning en
dc.identifier.urn URN:NBN:fi:aalto-201609224049
dc.programme.major Kaupunkisuunnittelu fi
dc.programme.mcode ARK-E55 fi
dc.type.ontasot Master's thesis en
dc.type.ontasot Maisterin opinnäyte fi
dc.contributor.supervisor Harris, Trevor
dc.programme Arkkitehtuuri fi
dc.location P1 Ark A fi


Files in this item

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

Search archive


Advanced Search

article-iconSubmit a publication

Browse

My Account