Kehollisen tiedon sanallistamisen vaikeus. Taiteella tutkivien kuvataidekasvatuksen maisterin opinnäytteiden tiedonkäsitys Aalto-yliopistossa vuosina 2010–2015

 |  Login

Show simple item record

dc.contributor Aalto University en
dc.contributor Aalto-yliopisto fi
dc.contributor.advisor Kallio-Tavin, Mira
dc.contributor.author Koivisto, Outi
dc.date.accessioned 2016-09-22T08:28:59Z
dc.date.available 2016-09-22T08:28:59Z
dc.date.issued 2016
dc.identifier.uri https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/22094
dc.description.abstract Tutkin kuvataidekasvatuksen taiteella tutkivia maisterin opinnäytteitä Aalto-yliopistossa vuosilta 2010-2015. Tuona aikana on tehty 219 opinnäytettä, joista 81 taiteellisilla tutkimusmenetelmillä. Taiteella tutkimista argumentoidaan usein väitteellä, että kyse on erilaisesta tietämisen tavasta. Tutkimuskysymykseni ovat: Mitä aineiston analyysi paljastaa koulutusohjelman traditioista ja taiteella tutkimisen tavoista Aalto-yliopiston kuvataidekasvatuksen taiteellisissa opinnäytteissä vuosilta 2010-2015? Minkälaisia opinnäytteiden tutkimusaiheet, keskeiset käsitteet ja teoriat ovat? Minkälaiseen tiedonkäsitykseen opinnäytteet perustuvat? Miten tuotetaan tietoa taiteella? Tutkielmani on aineistolähtöinen. Olen teemoitellut nämä 81 opinnäytettä niiden tutkimuskohteiden ja keskeisten käsitteiden mukaan. Löysin teemoittelussa toistuvuutta niiden tutkimuskohteissa, käsitteiden käytössä sekä lähdekirjallisuudessa. Olen koostanut teemoittelun kautta rajatun aineiston (15 kpl) pohjalta tyyppitarinan, joka on tiivistetty kuvaus tyypillisestä taiteellisesta opinnäytteestä. Tämä kuvaus on aineiston analyysini lähtökohta. Opinnäytteissä esiin nousseita tiedonkäsityksen käsitteitä ovat taiteellinen prosessi, (omakohtainen) kokemus, kehollisuus, hiljainen tieto sekä näiden asioiden sanallistamisen vaikeus. Opinnäytteet sitoutuvat useimmiten jollakin tavalla hermeneuttiseen ja/tai fenomenologiseen lähestymistapaan. Tarkastelin analyysissa kriittisesti tätä taiteellisen tutkimuksen käytäntöä aineistossa esiintyvän keskeisen menetelmäkirjallisuuden kautta. Tutkielmani osoittaa, että maisterin opinnäytteissä on selkeästi toistuvia teemoja ja samankaltaista lähdekirjallisuutta.Taiteellisen tutkimuksen menetelmät nähdään usein kapeasti, tyypillisintä on tuottaa taideteoksia ja pitää taidenäyttely. Opinnäytteissä yleistä on tutkia omaa taiteellista prosessia, usein prosessiin liittyy myös oman identiteetin tai eri roolien kuten opettaja/taiteilija pohdinta. Kuvataidekasvatuksen taiteella tutkivissa opinnäytteissä yhdistyy Kuvataideakatemian tohtorinkoulutuksen 2000-luvun alun menetelmäkirjallisuus sekä taidekasvatuspuhe, jossa voi nähdä vaikutteita pohjoisamerikkalaisesta taideperustaisesta tutkimuksesta. fi
dc.description.abstract I analyze art education master’s theses that use arts-based and artistic research, which have been made in the Aalto University School of Arts, Design and Architecture during 2010-2015. During that period, there were made total of 219 master’s theses, 81 of which employ artistic research methods. The use of artistic research is often justified by stating that it is a different way of knowing. What does this different way of knowing mean? My research questions are: What does the data reveal about the traditions and the ways of conducting artistic research? What kind of topics, key concepts, and theories are in use in the theses? What kinds of conceptions of knowledge are they based on? How is knowledge being produced through art? I have thematized the theses according to their topics and central concepts. My research shows that research topics, concepts and the literature used in the theses are often homogenous. I have composed a fictional master’s thesis which exemplifies the typical qualities and characteristics of the theses. This fictional thesis serves as an object of my analysis. The common concepts emerging from the data include artistic process, experience, embodiment, tacit knowledge, and the difficulty of writing about or articulating them. The theses often adhere to a hermeneutic and/or phenomenological approach. I critically examine these conventions of artistic research using the methodological literature employed in the theses. My research shows that there are clearly distinguishable themes and similar literature used in these theses. Artistic research methods are seen in a narrow sense, typically including producing artworks and arranging an exhibition. It is common among the theses to research one’s artistic process, which often includes reflection on one’s different roles, such as that of a teacher and an artist. The art education master’s theses using artistic methods incorporate, on the one hand, methodological literature from the doctoral program of the Finnish Academy of Fine Arts from the early 2000s, and on the other hand, an art education discourse which is influenced by North American arts-based research. en
dc.format.extent 101
dc.format.mimetype application/pdf en
dc.language.iso fi en
dc.title Kehollisen tiedon sanallistamisen vaikeus. Taiteella tutkivien kuvataidekasvatuksen maisterin opinnäytteiden tiedonkäsitys Aalto-yliopistossa vuosina 2010–2015 fi
dc.type G2 Pro gradu, diplomityö fi
dc.contributor.school Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu fi
dc.contributor.school School of Arts, Design and Architecture en
dc.subject.keyword taiteellinen tutkimus fi
dc.subject.keyword taideperustainen tutkimus fi
dc.subject.keyword tiedonkäsitys fi
dc.subject.keyword kehollinen tieto fi
dc.subject.keyword opinnäytteet fi
dc.identifier.urn URN:NBN:fi:aalto-201609224024
dc.type.ontasot Master's thesis en
dc.type.ontasot Maisterin opinnäyte fi
dc.contributor.supervisor Kallio-Tavin, Mira
dc.programme fi


Files in this item

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

Search archive


Advanced Search

article-iconSubmit a publication

Browse

My Account