Pedestrian experience: Affordances and habits in utility walking – Case Otaniemi campus

 |  Login

Show simple item record

dc.contributor Aalto-yliopisto fi
dc.contributor Aalto University en
dc.contributor.advisor Kuoppa, Jenni
dc.contributor.advisor Schmidt-Thomé, Kaisa
dc.contributor.author Kari, Susanna
dc.date.accessioned 2016-06-17T12:40:30Z
dc.date.available 2016-06-17T12:40:30Z
dc.date.issued 2016-06-13
dc.identifier.uri https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/20966
dc.description.abstract Walkability has been studied extensively and lately, the interest towards it as a research topic has even increased. However, the user experience of walking and the subjective perceptions of pedestrians have been left for less attention. By involving the actual end users of the walking environment and capturing their local knowledge, this study has researched how walkability can be evaluated based on pedestrian experience. This research was conducted as a case study of the Otaniemi campus (Espoo, Finland) following the softGIS methodology in order to gain exploratory understanding of the phenomenon of walkability based on pedestrian experience. A model of affordances in utility walking was theoretically constructed and later used as the basis for the walkability evaluation criterion to be filled by the actual pedestrians of the area. The data was collected with an online questionnaire and analyzed by using several methods. According to the results, the case area Otaniemi is generally a very walkable environment based on pedestrian experience and the whole area is widely utilized for utility walking purposes. According to the analysis, the pedestrian's habit strength in utility walking is not a significant predictor of how the walking environment is evaluated. The research process has thus revealed that in evaluating walkability based on pedestrian experience, there are both subjective and more objective factors that influence the utility walking experience. The walking environment offers the pedestrian affordances to be perceived and actualized through five main categories: safety, functional characteristics, aesthetics, comfort and convenience, and social characteristics. In a holistic evaluation of walkability based on pedestrian experience, all these categories should be taken into account. The research has also demonstrated that the personal history of the pedestrians in the sense of habit strength in utility walking does not have to be especially considered in evaluating walkability. en
dc.description.abstract Käveltävyyttä on tutkittu laajasti ja kiinnostus sen tutkimiseen kasvaa edelleen. Kävelemisen nk. käyttäjäkokemus ja jalankulkijoiden subjektiiviset kokemukset kävely- ympäristöstä on kuitenkin jätetty alan tutkimuksessa vähemmälle huomiolle. Tämän tutkimuksen tavoitteena on korostaa kävely-ympäristön loppukäyttäjien hiljaisen tiedon merkitystä ympäristön arvioinnissa: tutkimuksen keskiössä se, miten käveltävyyttä voidaan arvioida kävijäkokemukseen perustuen. Tämä tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena, jonka kohteena oli Otaniemen kampus Espoossa. Tutkimus noudatti pehmoGIS-metodologiaa tavoitteessaan ymmärtää paremmin käveltävyyden arvioimista kävelijäkokemuksen mukaan. Tutkimuksen teoriaosassa määriteltiin malli kävely-ympäristön tarjoumista ja tätä mallia käytettiin myöhemmin pohjana käyttäjälähtöisessä käveltävyyden arvioimisessa kohdealueella. Data kerättiin nettipohjaisen kyselyn avulla ja analysoitiin useita eri metodeja käyttäen. Tulosten mukaan Otaniemi on yleisesti ottaen hyvin käveltävä ympäristö hyötykävelyn kontekstissa ja jalankulkijat näyttävät hyödyntävän aluetta laajasti hyötykävelyyn. Kävelytottumuksen voimakkuus ei näytä vaikuttavan siihen, miten kävely ympäristöä arvioidaan. Tämän tutkimuksen tutkimusprosessi ja tulokset osoittavat, että kävelijäkokemukseen perustuvaan käveltävyyden arviointiin vaikuttavat sekä objektiiviset että subjektiiviset tekijät. Kävely-ympäristö tarjoaa kävelijälle havaittaviksi ja toteutettaviksi toimintamahdollisuuksia viidessä kategoriassa, jotka ovat turvallisuus, toiminnallisuus, esteettisyys, kätevyys ja mukavuus sekä sosiaalisuus. Kävelijäkokemukseen perustuvan käveltävyyden arvioimisessa tulisi ottaa huomioon kaikki nämä kategoriat. Tämä tutkimus on myös osoittanut, että jalankulkijan henkilökohtainen historia (hyötykävelytottumusten voimakkuus) voidaan jättää tällaisen käveltävyyden arvioimisen ulkopuolelle. fi
dc.format.extent 97 + 17
dc.format.mimetype application/pdf en
dc.language.iso en en
dc.title Pedestrian experience: Affordances and habits in utility walking – Case Otaniemi campus en
dc.title Kävelijäkokemus: Tarjoumat ja kävelytottumukset hyötykävelyssä – Tapaustutkimus Otaniemen kampus fi
dc.type G2 Pro gradu, diplomityö fi
dc.contributor.school Insinööritieteiden korkeakoulu fi
dc.subject.keyword walkability en
dc.subject.keyword utility walking en
dc.subject.keyword pedestrian experience en
dc.subject.keyword user-centered planning en
dc.identifier.urn URN:NBN:fi:aalto-201606172574
dc.programme.major Maankäytön suunnittelu ja kaupunkitutkimus fi
dc.programme.mcode M3038 fi
dc.type.ontasot Master's thesis en
dc.type.ontasot Diplomityö fi
dc.contributor.supervisor Kyttä, Marketta
dc.programme Kiinteistötalouden koulutusohjelma fi


Files in this item

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

Search archive


Advanced Search

article-iconSubmit a publication

Browse

My Account