Liikennesektoria koskeva sääntely ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi – Oikeudellinen tarkastelu EU:ssa, Suomessa, Ruotsissa ja Ranskassa käytössä olevasta lainsäädännöstä

 |  Login

Show simple item record

dc.contributor Aalto-yliopisto fi
dc.contributor Aalto University en
dc.contributor.author Kymenvaara, Sara
dc.contributor.author Rontu, Jenny
dc.contributor.author Ekroos, Ari
dc.date.accessioned 2016-06-17T09:01:06Z
dc.date.available 2016-06-17T09:01:06Z
dc.date.issued 2016
dc.identifier.isbn 978-952-60-6734-6 (electronic)
dc.identifier.isbn 978-952-60-6733-9 (printed)
dc.identifier.issn 1799-4888 (electronic)
dc.identifier.issn 1799-487X (printed)
dc.identifier.issn 1799-487X (ISSN-L)
dc.identifier.uri https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/20828
dc.description.abstract Suomessa Euroopan unionin päästökaupan ulkopuoliset toimialat ovat 1.6.2015 lähtien kuuluneet kansallisen ilmastolain (609/2015) soveltamisalaan ja ilmastolain puitteissa toteutettavien ilmastopolitiikan suunnitelmien piiriin. Ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmän tavoitteena on osaltaan varmistaa, että ihmisen toiminnasta aiheutuvien kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt ilmakehään vähentyvät Suomessa vuoteen 2050 mennessä vähintään 80 prosenttia verrattuna vuoteen 1990 (6 §). Keskipitkän aikavälin suunnitelman tulisi sisältää ilmastotoimenpideohjelma, jossa esitetään millä toimilla kasvihuonekaasujen päästöjä vähennetään ja ilmastonmuutosta hillitään päästökaupan ulkopuolisella sektorilla. Ilmastotoimenpideohjelman tulisi esittää nykyiset päästökaupan ulkopuoliseen sektoriin kohdistuvat politiikkatoimet ja mahdollisesti tarvittavat uudet politiikkatoimet sekä arvio näiden vaikuttavuudesta (9§). Raportti sisältää kuvauksen EU-tason sääntelystä, joka luo osaltaan poliittiset ja oikeudelliset puitteet jäsenvaltioiden kansalliselle liikenteen ilmastonmuutoksen sääntelylle. Suomen osalta raportissa selvitetään ajoneuvoihin ja niiden käyttövoimaan liittyvää sääntelyä sekä pohditaan yhdyskuntarakenteen ja muiden mahdollisten ohjauskeinojen merkitystä liikenteen ilmastovaikutuksiin. Ohjauskeinojen näkökulmasta huomion kohteena on sekä hallinnollisoikeudellisia (command and control) että taloudellisia ohjauskeinoja. Vertailukohtana raportissa tarkastellaan yleispiirteisesti Ranskan ja Ruotsin liikennesääntelyä ilmastonmuutoksen hillitsemisen näkökulmasta. Ruotsissa sääntely on pääpiirteittäin samankaltaista kuin Suomessa, mutta ruotsalainen ohjaus on eräissä suhteissa kehittyneempää. Sääntelyn kehitysnäkymiä tarkastellaan ns. FFF-mietinnön (Fossilfrihet på väg, SOU 2013:84) valossa. Ranskalainen sääntely poikkeaa monessa suhteessa pohjoismaisesta. Erityisen mielenkiintoista on se, että Ranskan uusi ”energialaki” (La loi relative à la transition énergétique pour la croissance verte) sisältää laissa säädettyjä tavoitteita liikenteen kasvihuonekaasujen vähentämiseksi, esimerkiksi kasvihuonepäästöjen 40 prosentin vähennyksen vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Laissa on myös muita konkreettisia ja yksilöityjä tavoitteita, kuten sähköautojen latauspisteiden määrän kasvattaminen 7 miljoonaan vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi on merkille pantavaa, että Ranskassa ja kohta Ruotsissakin ajoneuvojen hankintaa koskeva ohjaus perustuu ns. bonus-malus -järjestelmälle, joka sisältää myös hyvityksen vähäpäästöisen auton ostajalle. Suomessa liikennesektorin kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteet eivät perustu yleiseen ilmastonmuutoksen torjuntaa koskevaan lakisääteiseen suunnitteluun, eivätkä ne sen vuoksi ole oikeudellisesti sitovia. Suomessa ei ole erityistä tai yleistä liikennepolitiikan suunnittelua koskevaa lainsäädäntöä (vrt. Ranskan liikennekaari (Code des transports)), jonka nojalla olisi mahdollista säätää liikennepolitiikan kehittämisen yleisistä suuntaviivoista. Tällä hetkellä liikenteen ympäristöllisten vaikutusten ehkäisemistä koskeva suunnittelu, joka on liikennepolitiikan eräs tärkeä osa-alue, perustuu liikenne- ja viestintäministeriön liikennepoliittiseen strategiseen ohjaukseen ilman lainsäädännöllistä tukea. Liikennesektorin ilmastopoliittisille toimille olisi oikeudellisesta näkökulmasta tarkastellen tarpeen saada selkeät suuntaviivat, jotka nojautuisivat lainsäädäntöön, esimerkiksi ilmastolain mukaiseen suunnitteluun tai muuhun kehitettävään lainsäädäntöön. Raportissa on esitetty eräitä alustavia lainsäädännön kehittämisajatuksia, joita olisi mahdollista mahdollisia hyödyntää ilmastolain mukaisessa politiikkatoimien suunnittelussa. Suuri osa näistä kehittämisajatuksista on tuotu esiin aiemminkin, mutta raportissa ne on koottu yhteen, ja niitä on osittain edelleen kehitetty. Lisäksi esille on tuotu joitakin uusia kehittämisajatuksia, jotka pohjautuvat Ruotsin tai Ranskan sääntelyyn tai raportin laatijoiden näkemyksiin. fi
dc.format.extent 134
dc.format.mimetype application/pdf en
dc.language.iso fi en
dc.publisher Aalto University en
dc.publisher Aalto-yliopisto fi
dc.relation.ispartofseries Aalto-yliopiston julkaisusarja TIEDE + TEKNOLOGIA fi
dc.relation.ispartofseries 2/2016
dc.subject.other Environmental science en
dc.subject.other Transport engineering en
dc.title Liikennesektoria koskeva sääntely ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi – Oikeudellinen tarkastelu EU:ssa, Suomessa, Ruotsissa ja Ranskassa käytössä olevasta lainsäädännöstä fi
dc.type D4 Julkaistu kehittämis- tai tutkimusraportti tai -selvitys fi
dc.contributor.school Insinööritieteiden korkeakoulu fi
dc.contributor.school School of Engineering en
dc.contributor.department Rakennetun ympäristön laitos fi
dc.contributor.department Department of Built Environment en
dc.subject.keyword EU fi
dc.subject.keyword liikenne fi
dc.subject.keyword liikennesektori fi
dc.subject.keyword sääntely fi
dc.subject.keyword ilmastonmuutos fi
dc.subject.keyword päästöt fi
dc.subject.keyword ohjaus fi
dc.identifier.urn URN:ISBN:978-952-60-6734-6
dc.type.dcmitype text en
dc.contributor.lab Talousoikeus fi


Files in this item

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

Search archive


Advanced Search

article-iconSubmit a publication

Browse

My Account