FaceTime. Muototutkielma empatiasta.

Abstract

FaceTime. Muototutkielma empatiasta on taiteen kandidaatin opinnäytetyö, jossa käsitellään kahden ihmisen välisessä vuorovaikutuksessa syntyvää empatiaa muotoilun ja kokemuksellisuuden näkökulmista. Työn kirjallisessa osiossa eritellään produktiivisen osan keskeisiä teemoja, kontekstia ja referenssejä sekä esitellään lopullinen teos sen syntyprosessin ja teoskuvauksen avulla.

Työn alussa määritellään, mitä empatia on, miten se ilmenee ja miksi siitä pitäisi olla tietoisempi. Lähdeaineiston nojalla sen kokemiseen voi vaikuttaa kokemuksellisilla väliintuloilla, minkä vuoksi myös muotoilu toiminnan ja kokemusten synnyttäjä sopii empatiatietoisuuden lisäämisen välineeksi. Esimerkeiksi vaikuttamaan pyrkivästä muotoilusta otetaan kaksi produktion teeman ja sen käsittelyn kannalta aiheellista suuntausta; kriittinen muotoilu ja slow design.

Neljännessä luvussa ihmisten kohtaamisen ja toiminnan synnyttämien kokemusten teemat liitetään taiteen kontekstiin esittelemällä kaksi aiheita käsitellyttä kuvataiteilijaa: Lygia Clark (1920-1988) ja Franz Erhard Walther (s. 1939). Heidän teostensa avulla osoitetaan käytettävän taiteen ja muotoilun yhtenevyyksiä ja pohditaan, millainen objekti vaikuttavan kohtaamisen synnyttävä teos voisi olla. Teorian rinnalla työssä kulkee produktiivisen osion käsitteellinen pohdinta. Kokeiluihin perustuvien havaintojen pohjalta vuorovaikutusobjektin tavoiteltaviksi ominaisuuksiksi määritellään kasvojen rajaaminen, ääniympäristön vaimentaminen, kokijoiden tuominen sopivalle etäisyydelle toisistaan sekä riittävä tilan tuntu.

Viidennessä luvussa kuvaillaan edelliseen kehykseen pohjautuva fyysisen teoksen ideointi- ja tuotantoprosessi. Lopputuloksena on kahden ihmisen puettava intensiivisen kasvokkaisen kohtaamisen synnyttävä kokeellinen tuote, FaceTime. Se muodostuu kahdesta keskenään samanlaisesta hupusta, jotka magneeteilla yhdistyessään muodostavat suljetun tilan pukijoidensa välille.

Teos on aineellinen ajattelun apuväline, joka pysäyttää pohtimaan kasvokkaisen vuorovaikutuksen merkitystä ja läsnäoloa. Sen käyttökokemus on parhaimmillaan pitkän ajan sisällä, jolloin voi turvallisesti uppoutua kohtaamisen tuottamaan jaettuun mielentilaan.