Making Strategy Work : Sense and Sensibility of Results-Oriented Pay Systems

Abstract

Incentive systems are here to stay. They are meant to motivate employees and boost their performance - but often their impact is not quite what was expected. It is thus essential to study how their outcomes are generated and under what conditions systems work best. This dissertation sheds light on these topics. A model is built and tested to find out how results-oriented pay (ROP) systems influence satisfaction with the ROP system, performance and co-operation as perceived by the employees. The model combines propositions from the theories of contingency, expectancy, goal setting, and procedural justice in a novel way to build a midrange theory. It proposes that ROP system outcomes are generated by four antecedents - employees' knowledge of ROP and the importance they ascribe to it, along with their perceptions of fairness of ROP procedures and fit between the ROP system and the organizational goals. Further, the study contributes to our understanding of how this happens in the contexts of three types of ROP systems identified. The data (N = 1778) were collected from informants belonging to 35 different ROP systems in 18 organizations from Finnish private and public sectors. In addition, descriptions of the ROP systems were used. The data were analyzed with hierarchical regression analyses and correspondence analysis. The results show that the systems had on average only from modest to moderate outcomes – there is room for improvements. Positive ROP outcomes emerged when the respondents experienced that the ROP systems made sense, i.e., the link between ROP and goals was clear and the employees knew the system well, and had sensibility, i.e., the employees were fairly treated. The generation of outcomes was unique for each of the three contexts, thus the study emphasizes context-sensitive approaches. Ideally, incentive systems should be built to match organizational goals, and managers should communicate this strategic link so that systems make sense. The choice between individual and group bonuses should be made by taking into account that co-operation outcomes were lowest for individual bonuses. The managers of individual bonuses should strive for fairness and the managers of group-based bonuses should invest especially in active communication of the ROP system.

Tulospalkkiojärjestelmät ovat tulleet jäädäkseen työelämään. Ne vaikuttavat henkilöstön motivaatioon ja työsuoritukseen, mutta eivät välttämättä toivotulla tavalla. Siksi on oleellista ymmärtää, miten niiden myönteiset vaikutukset syntyvät ja missä olosuhteissa ne toimivat parhaiten. Väitöskirjassa rakennettiin ja testattiin malli siitä, miten tulospalkkiotyytyväisyys ja tulospalkkioiden vaikutukset organisaation suoritukseen ja yhteistyöhön syntyvät Suomessa. Mallissa yhdistetään uudella tavalla yhteensopivuusteorian, odotusarvoteorian, tavoitteen asettamisen teorian ja menettelytapojen oikeudenmukaisuuden teorian ajatuksia palkitsemisen vaikutusmekanismeista keskitason teoriaksi (midrange theory). Mallin neljä tekijää edistävät myönteisiä vaikutuksia – henkilöstön tietämys palkkiojärjestelmästä, järjestelmän koettu tärkeys, järjestelmän prosessien oikeudenmukaisuus ja kuinka hyvin järjestelmä sopii yhteen organisaation tavoitteiden kanssa. Lisäksi tunnistettiin kolme tulospalkkiojärjestelmätyyppiä ja niiden vaikutusten syntyä tutkittiin erikseen kussakin kontekstissa. Tutkimuksen aineistona oli 35 palkkiojärjestelmää koskeva dokumentaatio ja henkilöstökysely (N = 1778). Järjestelmiä tutkittiin 18 yksityisen ja julkisen sektorin organisaatiossa. Analyysimenetelminä käytettiin hierarkkista regressioanalyysiä ja korrespondenssianalyysiä. Palkkiojärjestelmillä oli keskimäärin vain vähäisiä tai kohtalaisia vaikutuksia - niiden vaikuttavuudessa oli parantamisen varaa. Myönteisiä vaikutuksia esiintyi silloin, kun henkilöstön mielestä palkkiojärjestelmissä oli järkeä eli järjestelmä sopi yhteen organisaation tavoitteiden kanssa ja henkilöstö tunsi järjestelmän ja silloin, kun henkilöstö koki järjestelmän käyttämisen tavan oikeudenmukaiseksi. Lisäksi vaikutusten syntymekanismit olivat erilaiset kolmessa järjestelmätyypissä. Ihannetilanteessa työpaikalla sovitetaan palkkiojärjestelmä tavoitteisiin ja viestitään sen strategiayhteydestä tehokkaasti, jotta henkilöstö voi kokea palkkiojärjestelmän järkevänä. Yksilö- ja ryhmäpalkkioiden välistä valintaa pohtivien kannattaa huomioida tutkimuksessa havaitut vaikutukset yhteistyöhön; ne olivat yksilöpalkkioilla heikoimmat. Yksilöpalkkioita käyttävien on tärkeää panostaa oikeudenmukaisiin menettelytapoihin ja ryhmäpalkkioita käyttävien on puolestaan oleellista varmistaa, että koko henkilöstöllä on riittävästi tietoa järjestelmästä.