Exploring Online Self-presentation in Computer-mediated environments - Motives and Reasons for Photo-tagging and untagging

Abstract

The purpose of this dissertation is to understand the online self-presentation behavior by investigating different reasons for the tagging and untagging of photos on different computer-mediated platforms. Particular emphases were given to the psychometrics, quantitative research methodology, and literature governing computer-mediated communication in order to deepen the existing understanding of its various aspects of this dissertation. Accordingly, five empirical studies have been conducted. Study I examined various Uses and Gratifications (U&G) of the photo-tagging activity among adolescent photo-taggers by developing a valid and reliable 35-item photo-tagging U&G instrument using three cross-sectional studies (N = 780, 313, 186); Study II examined the cross-cultural validity of the 35-item photo-tagging U&G instrument with Namibian adolescent and young-adult photo-taggers using two cross-sectional surveys (N = 358, 393); Study III investigates age and gender differences in the sought photo-tagging U&G by adolescent and young-adult photo-taggers (N = 780, 313, 178); Study IV examines the differences between those adolescents who do and do not untag photos (N = 380); and Study V investigates the different reasons due to which young people avoid photo-tagging by developing a valid and reliable 25-item Avoidance Photo-Tagging Use (APTU) instrument (N = 780, 313, 106). This dissertation reveals the following findings. First, a valid and reliable photo-tagging U&G instrument (35-item) addresses nine U&G of photo-tagging, namely likes and comments, social influence, peer pressure, gains popularity, entertainment, feels good, social sharing, affection, and convenience (Study I). Second, cross-cultural validation ensured that a 23-item photo-tagging U&G instrument possessed sufficient validity and reliability (Study II). Third, male adolescents sought higher "likes and comments" and "gain popularity" U&G compared to females; age differences among adolescents were absent; and adolescents sought higher U&G than did the young adults (Study III). Fourth, older males, extroverts, those who perceive online information as public, and adolescents with more experience of taking and sharing photos, who spend more time taking photos, who demonstrate strict protection of digital photos, those who are negative towards cloud storage, and those who rarely keep backups, are more likely to untag photos. (Study IV). Fifth, a valid and reliable instrument on avoiding photo-tagging use (25 items) addresses six reasons for avoiding photo-tagging, namely destroy capital, dislike, worry, parental control, embarrassment and personal appearance.

Tässä väitöskirjassa tarkastellaan verkkoympäristössä tapahtuvaa henkilökohtaisen profiilin ja näkyvyyden hallintaa. Työssä kohdennutaan erityisesti siihen, miten nuoret lisäävät ja poistavat itseensä liittyviä valokuvamerkintöjä ja -linkkejä sosiaalisen median verkkopalveluissa. Kvantitatiivisella otteella tehdyssä väitöstyössä aihetta on tutkittu kehittämällä ja validoimalla tietokonetuettuun kommunikointiympäristöön sopivat psykometriset kyselyinstrumentit (U&G ja APTU). Instrumenttien avulla voidaan tutkia sosiaalisen median käytöstä syntyvää mielihyvää ja tarkastella niiden tuella palveluita käyttävien nuorten motivaatiota ja syitä heihin liittyvien valokuvalinkkien lisäämiseen ja poistamiseen. Kansainvälisellä vertailuaineistolla validoidun menetelmän ensivaiheen 35 kysymyksellä (julkaisu I, jossa kolme osaa: N = 780, 313, 186) ja toisen vaiheen tiiviimmällä 23 kysymyksen versiolla (julkaisu II, kaksi osaa: N = 358, 393) selvitettäviä asioita ovat valokuviin liitetyt "tykkäämiset" ja kommentit, sosiaalinen vaikutus, vertaispaine, suosittuuden kehittyminen, viihdyttävyys, hyvän olon tunne, sosiaalinen jakaminen, liikuttavuus ja mukavuus. Väitöstyön kolmannessa julkaisussa raportoiduissa tuloksissa (N = 780, 313, 178) on analysoitu iän ja sukupuolen vaikutusta valokuvamerkintöjen ja -linkkien lisäämiseen ja poistamiseen. Neljännen julkaisun analyysissä tarkastellaan eroja niiden nuorten välillä, jotka tekevät tai eivät tee itseensä liittyviä linkityksiä kuviin. Väitöskokonaisuuden viidennessä julkaisussa esitellään täydentävä 25-kohtainen kyselyinstrumentti (APTU, N = 780, 313, 106), joka keskittyy siihen, miksi nuoret erityisesti välttävät kuviin tehtäviä itseensä liittyviä merkintöjä ja linkityksiä. Väitöskirjatutkimuksen tuloksena on validoitujen kyselyinstrumenttien kehittämisen osana selvinnyt, että murrosikäiset pojat hakevat valokuviin liitetyillä merkinnöillä ja linkeillä enemmän tykkäämisiä ja kommentteja sekä suosittuutta kuin tytöt. Niin ikään murrosikäiset hakivat merkinnöillä nuoria aikuisia enemmän tykkäämisiä ja kommentteja. Valokuviin liitettyjen merkintöjen ja linkkien poistaminen on väitöskirjan tutkimustulosten mukaan todennäköisempää varttuneempien nuorten miesten ja ekstroverteiksi tunnistettujen henkilöiden kohdalla. Muita merkintöjen ja linkkien poistamisen todennäköisyyteen vaikuttavia piirteitä ja tekijöitä ovat laajempi kokemus valokuvien ottamisesta ja jakamisesta, valokuvaamiseen käytetty aika, valokuvien tiukka suojaaminen, negatiivinen suhtautuminen aineiston tallentamiseen pilvipalveluihin, sekä varmuuskopioiden tekemisen harvinaisuus. Myös aikajakson pituus, jona havaittiin kuviin liittyviä ei-toivottuja piirteitä ja kokemuksia, vaikutti merkittävästi linkkien poistamiseen