Opinnäyte käsittelee Frankfurtin 2014 kirjamessujen Suomen Guest of Honour -paviljongin suunnittelua. Tämä produktiivinen opinnäytetyö on kuvaus Suomen paviljongin suunnittelusta ja toteutuksesta, jonka toteuttivat tiiviissä yhteistyössä Matti Mikkilä, Natalia Baczynska Kimberley ja Nina Kosonen. Lokakuussa järjestettävät messut tuovat Frankfurtiin vuosittain noin 300 000 messuvierasta, joista noin 100 000 vierailee teemamaa-näyttelyssä. Teemamaa sai käyttöönsä noin 2400 -neliöisen paviljongin, joka esitteli Suomen kulttuuria ja kirjallisuusohjelmaa viiden päivän ajan. Hankkeen vetäjänä toimi suomalaisen kirjallisuuden asiantuntija- ja vientiorganisaatio, FILI (Finnish Literature Exchange).
Opinnäytetyö tarkastelee Guest of Honour -näyttelysuunnitteluprosessia konseptoinnista näyttelyn rakentamiseen, avajaisiin sekä purkamiseen saakka. Opinnäytetyön alussa taustoitetaan näyttelyiden historiaa, Frankfurtin kirjamessuja ja teemamaan valintaan liittyviä seikkoja sekä tarkastellaan Suomen tavoitteita ja strategiaa teemamaana. Lisäksi selvitetään, kuinka näyttelysuunnittelu tulisi aloittaa ja mitkä ovat suunnittelijan kannalta tärkeitä lähtökohtia.
Näyttelyt ovat kehittyneet markkinoiden kautta messuiksi ja tästä aina tarkemmin rajatuiksi näyttelyiksi. Mistään uudesta toiminnasta näyttelyissä ei ole kysymys. Suurnäyttelyt ovat olleet kauan tunnustettuja ja tärkeitä organisaatioita sivistyskansojen elämässä. Näyttelysuunnittelu on monimuotoinen prosessi ja näyttelyä suunniteltaessa tulee ottaa lukuisia seikkoja huomioon. Näyttely on viestintää tilassa. Myös näyttelysuunnittelu on viestintää, suunnittelijoiden, asiakkaan, urakoitsijan, tavarantoimittajien ja eri organisaatioiden välillä. Ilman tätä viestintää mitään näyttelyä tai suunnitelmaa ei pystyttäisi toteuttamaan kunnolla. Näin ajatellen kommunikointi on yksi suunnittelijan tärkeimmistä työkaluista.
Optimitilanteessa näyttelysuunnittelu aloitetaan asiakkaalta tulevan sisällön (viestin), tarinan tai käsikirjoituksen tai niiden kaikkien pohjalta, jolloin näyttelyarkkitehtuuri ja sisältö sulautuvat yhdeksi eheäksi kokonaisuudeksi. Suunnitelmassa otetaan huomioon tila, johon näyttely suunnitellaan, käsikirjoitus, rahoitus (budjetti) ja katsojan aisteihin sekä liikkumiseen perustuvat tekijät. Kokemukseni perusteella suunnittelija joutuu valitettavan usein tilanteeseen, jossa kaikkea suunnittelun vaatimaa tietoa asiakkaan tai muun tahon puolelta ei ole saatavilla. Tällöin suunnittelijan tulee tehdä tarkentavia kysymyksiä ja tehdä niihin saatujen vastausten perusteella tapauskohtainen toimintasuunnitelma tilanteen ratkaisemiseksi.
Paviljonkisuunnitelman onnistumisen kannalta oli tärkeää, että valvoimme näyttelyn pystytystä paikan päällä. Muutoin lopputulos ei olisi vastannut odotuksiamme eikä suunnitelmiamme kaikilta osin. Viimeistelty lopputulos syntyy pienten ja suurten asioiden summasta, jossa kaikkien yksityiskohtien tulee olla loppuun saakka suunniteltuja sekä toteutukseltaan ensiluokkaisia.