Kaksoislaattapalkistorakenteen tutkimus- ja korjausmenetelmät

 |  Login

Show simple item record

dc.contributor Aalto-yliopisto fi
dc.contributor Aalto University en
dc.contributor.advisor Palviainen, Tiina
dc.contributor.advisor Sistonen, Esko
dc.contributor.author Malinen, Jenni
dc.date.accessioned 2015-12-16T08:03:58Z
dc.date.available 2015-12-16T08:03:58Z
dc.date.issued 2015-12-14
dc.identifier.uri https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/19244
dc.description.abstract Nykyisin sisäilman laatu herättää paljon keskustelua. Epäonnistuneita sisäilmakorjauksia ja peruskorjausten jälkeen ilmenneitä sisäilmaongelmia tuodaan esille jatkuvasti. Tästä johtuen minkäänlaisia riskejä sisäilman laadulle ei haluta rakennuksiin jättää ja suojeltaviakin rakenteita puretaan laajasti. Toisaalta rakenteita tulisi säästää korvaamattoman rakennusperinnön suojelemiseksi. Diplomityön tavoitteena oli tuoda esille kaksoislaattapalkistorakenteiden säästäviä korjausmenetelmiä varmuuden vuoksi tehtävien purkutöiden tilalle. Muiden korjausmenetelmien kuin rakenteiden osittaisen purkamisen ongelmana on pidetty rakenteen vauriolaajuuden määrittämistä sekä korjausten riittävyyden toteamista ja onnistumisen varmistumista. Työssä käsitellään rakenteen tutkimusmenetelmiä ennen korjaustavan valintaa sekä korjausten aikana ja niiden jälkeen. Kaksoislaattapalkistoa käytettiin Suomessa pääasiassa välipohjarakenteena vuosien 1900–1960 aikana. Rakenne muodostuu kantavasta ylälaatasta, palkistosta ja ohuemmasta alalaatasta. Palkkien ja laattojen väliin jää kotelotilat, joihin on rakennusaikana jätetty vanhat muottilaudat ja täyttömateriaalit. Täyttömateriaalina on käytetty lämmön- ja ääneneristyssyistä luonnonmateriaaleja. Materiaalit ovat kastuneet ja mahdollisesti vaurioituneet jo rakennusaikana. Huolimatta siitä, onko materiaalissa nykyisin aktiivista mikrobikasvustoa, kotelotiloissa oleva pölyävä materiaali huonontaa sisäilman laatua päästessään rakenteen kotelotiloista ilmavuotoreittien kautta huoneilmaan. Työssä käsitellään aihetta kuuden tapaustutkimuskohteen kautta. Tapaustutkimuskohteet valittiin siten, että kohteissa olevien välipohjarakenteiden tutkimukset ja korjaukset ovat eri vaiheissa. Tapaustutkimuskohteista perehdyttiin käytettyihin tutkimus- ja korjausmenetelmiin. Lisäksi suoritettiin kenttätutkimuksia kohteissa, joissa korjaustyöt olivat käynnissä. Työssä arvioidaan tutkimusmenetelmien hyötyä kaksoislaattapalkiston vauriolaajuuden ja korjausmenetelmien määrittämiseen. Lopuksi esitellään systemaattiset tutkimustavoitteet ja -askeleet, joilla kaksoislaattapalkiston tutkimuksiin tulisi ryhtyä, jotta vältettäisiin rakenteiden turhaa purkamista. fi
dc.description.abstract The quality of indoor air is currently a common topic of discussion. Unsuccessful renovations and degraded quality of indoor air after renovations are brought to public almost constantly. Therefore building owners and constructors do not want to leave any risks for the quality of indoor air in the building and structures of listed buildings have also been demolished just to be on the safe side. On the other hand old structures should be conserved for the sake of preserving the building heritage. The aim of this study was to bring in to knowledge optional repair methods for the demolitions. The problem with the other methods has been the difficulty and uncertainty in defining the contaminated areas, and how to be sure the used repair method is enough to ensure good quality of indoor air. In this study under consideration are different research methods, which are used before making the decisions of the repair methods of the structure and also during and after the renovation to ensure the success of the renovation. The beam-and-slab structures were constructed 1900–1960. The shuttering forms used for casting of the beams and the upper slab were left inside the structure. The structures were sometimes stuffed with organic material for soundproofing and heat insulation. The organic material inside the structure has been saturated already during construction. If the structure has additional moisture stress, the circumstances inside the structures are favourable to the microbes to grow. The microbes and other impurities inside the structure may cause indoor air problems in the building, if they migrate into indoor air. This study includes six case studies. The case studies are buildings whose renovations are in different phases. The case studies were analysed by their research and repair methods that were used for the beam-and-slab structures. Also some field experiments were made in situ. The goal was to estimate the benefits of different research methods for determining the deterioration level and areas of the structure, and for choosing suitable repair methods for the beam-and-slab structures. This study introduces systematic research goals and steps for beam-and-slab structures to avoid unnecessary demolition. en
dc.format.extent 89+3
dc.format.mimetype application/pdf en
dc.language.iso fi en
dc.title Kaksoislaattapalkistorakenteen tutkimus- ja korjausmenetelmät fi
dc.title Research and repair methods of beam-and-slab structure en
dc.type G2 Pro gradu, diplomityö en
dc.contributor.school Insinööritieteiden korkeakoulu fi
dc.subject.keyword kaksoislaattapalkisto fi
dc.subject.keyword välipohjarakenne fi
dc.subject.keyword sisäilmariski fi
dc.subject.keyword orgaaninen täyttömateriaali fi
dc.subject.keyword tutkimusmenetelmät fi
dc.identifier.urn URN:NBN:fi:aalto-201512165762
dc.programme.major Rakennusmateriaalit ja rakennusfysiikka fi
dc.programme.mcode IA3017 fi
dc.type.ontasot Master's thesis en
dc.type.ontasot Diplomityö fi
dc.contributor.supervisor Kurnitski, Jarek
dc.programme Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan koulutusohjelma fi


Files in this item

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

Search archive


Advanced Search

article-iconSubmit a publication

Browse

My Account