Sairaalarakennusten sisäilmaongelmat ovat yleisiä ja ongelmien poistaminen vaatii usein
kiireellisiä korjaustoimenpiteitä. Terveyshaittojen aiheuttajia, sisäilmaongelmista aiheutuvia
kustannuksia ja korjaustoimien vaikuttavuutta ei kuitenkaan tunneta tarpeeksi hyvin.
Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia eri sairaaloiden toimintatapoja ja yleisimpiä sisäilmaongelmien
aiheuttajia. Lisäksi tarkoituksena on vertailla sisäilmaongelmista aiheutuneiden
korjausten vaikuttavuutta ja kustannuksia. Tavoitteena on löytää parhaita toimintatavat
ja kustannustehokkaimpia korjausmenetelmiä.
Tutkimuksessa toteutettiin sähköpostikysely, jossa kerättiin tietoa sairaaloiden vaikeimmista
sisäilmaongelmista ja korjaustoimien vaikuttavuudesta Suomessa sekä muualla
Euroopassa. Lisäksi tehtiin tarkentavat haastattelut Kuopion yliopistollisessa sairaalassa
ja Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa. Tutkimuksessa tarkasteltiin Turun yliopistollisen
keskussairaalan U-sairaassa havaittuja sisäilmaongelmia ja niihin liittyvien
korjaustoimien vaikuttavuutta.
Suomalaisissa sairaaloissa oli esiintynyt kaikkia kysyttyjä oireita ja oireilijoiden määrän
arvioitiin olevan 10-30% henkilökunnasta. Ulkomaalaisissa sairaaloissa puolestaan oireiden
esiintyminen oli huomattavasti vähäisempää pääosin alle 1%.
Suomalaisissa sairaaloissa yleisimmin vaikeimmaksi koettu ongelma oli muovimattojen
VOC-päästöt. Ulkomaisten sairaaloiden vastauksissa oli kahta tyyppiä. Toisissa keskiössä
olivat mikrobit ja muut epäpuhtaudet ja toisissa ilman fyysiset ominaisuudet, kuten kuumuus.
Suurimmaksi ongelmaksi molemmissa tapauksissa ilmoitettiin ilmanvaihdon riittämättömyys.
Korjausten vaikuttavuudesta ei tutkimuksen perusteella voitu tehdä vahvoja johtopäätöksiä.
Suomessa kapseloinneista oli huonoja kokemuksia ja muovimattojen vaihtaminen
koettiin hyväksi. Ulkomailla ilmanvaihtoon liittyvät korjaukset koettiin parhaiksi.
Kustannuksista ei ollut tarkkaa tietoa Suomessa eikä ulkomailla. Kustannusten seurannan
kehittäminen ja korjausten vaikuttavuuden analyyttinen seuranta parantaisi tietoutta
sisäilmaongelmien kustannustehokkaasta ratkaisusta. Sisäilmatyöryhmät ovat keino prosessien
kehittämisessä ja ongelmiin puuttumisessa. Kustannusten ja vaikuttavuuden seurannan
kehittäminen sisäilmatyöryhmissä parantaisi mahdollisuuksia ongelmien tehokkaaseen
ratkaisemiseen.
Indoor air problems in hospitals are common and removing the problems often requires
urgent repairs. The cause of health problems, cost of indoor air problems nor effectiveness
of repairs aren’t known well enough.
The aim of the study is to explore different approaches in indoor air problems in different
hospitals. The purpose is also to compare effectiveness of indoor air related repairs and
costs. The aim is to find the most cost effective methods.
Study includes an email questionnaire which purpose was to collect information about
the most difficult indoor air problems and the effectiveness of repairs in Finland and in
other European countries. In addition two interviews were made to get more specific information
about hospital indoor air problems in Kuopio university hospital and in Helsinki
university hospital. The study also examined more closely indoor air problems and
repairs in Turku university hospital.
Staff had more of different types of symptoms in Finnish hospitals. The estimate percentage
of staff having symptoms was 10-30% in Finnish hospitals. In foreign hospitals the
percentage was less than 1%.
In Finnish hospitals the most difficult indoor air problem was VOC-emission from plastic
carpets. Foreign hospitals had two different kind of answers. The ones regarding microbes
and other impurities and the ones concerning physical attributes of indoor air as heat. In
both cases the problem was caused by insufficient ventilation systems.
It was impossible to analyse precisely the effectiveness of repairs with the collected data.
Finnish hospitals had poor experiences with encapsulation repairs. Repairs for plastic
carpets were considered as effective. According to foreign hospitals repairs aimed in ventilation
systems are effective.
The exact cost of indoor air related problems were unknown in Finland and foreign countries.
By separating the indoor air related costs and analysing the effectiveness of repairs,
the cost effectiveness of indoor air related repair methods could be improved. Indoor air
quality working groups are a method to improve practises and to intervene indoor air
problems. Developing a system for indoor air working groups to analyse repairs and separating
costs would improve possibilities to solve indoor air problems cost effectively.