Toward a Consciousness-Based View of Organizing

Abstract

Organization theory has provided several conceptualizations of organizing, and the most widely-used of these rely on the assumption that issues and environment are known and that the operations of the organization can be controlled and managed. This view of organizing focuses on planning and streamlining for the known future with a small group of experts, and for the most part clears the experiential ambiguities of organizational stakeholders out of the organizational equation. Furthermore, the vulnerability of organizations has increased because of the pace of change, motivations of the different stakeholders and their meta-processes producing unknown consequences of organizing activity for the entire system of the planet. Recently, theories of attention have argued that organizations are systems of distributed attention. However, little is known of where this organizational attention arises in organizational theory. For instance, a survey of the extant literature shows that the most influential theories use the concept of attention in multiple ways. In addition, the theory addresses mostly the subjective or social notions of attention, leaving no role for the distributed consciousness in the non-human systems that intertwine in organizations. This suggests that a broader concept, which responds to the need to understand the connected ecosystem, is needed. The interdisciplinary notions of quantum studies have theorized on the distributed and entangled nature of intentions in all matter. Consciousness is one of the most studied phenomena in human history, but without an active debate about consciousness in organizations. Therefore, this study asks: What is the consciousness perspective of organizing? It fills the gap in our knowledge of consciousness in organization science, expanding the concept of attention toward theories of consciousness, of which attention is a part. Furthermore, the thesis proposes methods of organizing from a consciousness-based view. This perspective is based on conceptual development and empirical findings in the international data from the research stream on 'narrative knowing'. Methodologically, this thesis applies both interpretive and reflexive methods, the narrative streams of inquiry and organizational ethnography. The contribution of this thesis is to suggest a consciousness-based view (CBV) of organizing. In addition, the conceptual analysis of consciousness proposes that attention is a part process of a bigger system of consciousness. Each of the five essays included in the thesis develops a particular contribution to increasing the knowledge in organization theory on consciousness and its distributed, entangled and fundamental nature in creating sustainable, ethical and innovative ways of distribution of wealth through organizing.

Organisaatiotutkimuksen yleisen olettamuksen mukaan voimme saada varmaa tietoa organisaatioista, johtamisesta ja sen tuloksista. Vakiintunut tapa suhtautua maailmaan on omaksuttu organisaatioissa ja se on myös tutkijoiden suosiossa. Organisaatioita johtaa pieni erilaistunut ryhmä asiantuntijoita. Suurin osa tiedosta, joka on lähtökohtaisesti epäselvää ja sijaitsee eri sidosryhmien kokemuksellisessa todellisuudessa jää organisaatio-yhtälön ulkopuolelle. Lisäksi nopeutuva muutosten luonne luo ennustamattomuutta, jota eri sidosryhmien erilaiset motivaatiot ja prosessit voimistavat. Tahattomasti syntyy ennakoimattomia seurauksia, jotka uhkaavat ihmisten ja koko maapallon tilaa. Toinen malli lähtee siitä, tarkkaavaisen huomion (attention) jakautuminen luo organisaation. Organisaatio voidaan ymmärtää huomion jakamisen systeemiksi (attention-based view). Tästä huomion alkuperästä tiedetään kuitenkin hyvin vähän. Käsitteistö on epäjohdonmukaista ja viittaa osaltaan tietoisuuden (consciousness) käsitteistöön, joka kuitenkin perinteisesti lähtee yksilöllisestä olettamuksesta, joka ei tunnista organisaation monimutkaisuutta ja sidonnaisuuksia.Tarve laajempaan käsitteeseen, joka vastaa verkottuneeseen ekosysteemin luonteeseen on siis olemassa. Katsaus aikaisempaan tietoisuustutkimukseen sekä uusi monialainen tutkimus lähtee siitä, tietoisuus on koko materiaa koskevaa kaikkeen suhteessa olevaa (relational). Pitkästä historiasta ja laajasta ja monipolvisesta korpuksesta huolimatta tietoisuustutkimusta ei juuri esiinny organisaatiotieteen vakiintuneessa tutkimuksessa, eikä organisaatioiden arkipäivän käsitteenä. Väitöstutkimus kysyy: Mikä on tietoisuuden näkökulma organisaatioon? Tulokset perustuvat käsitteelliseen ja empiiriseen kansainväliseen aineistoon. Sen valossa tietoisuuskehät ovat organisaatioiden arkipäivää, joka on tutkittavissa uudenlaisin laadullisin menetelmin, jolla on mahdollista tutkia kerronnallista yhteistä (collective), jakautuneeseen (distributed) tietoisuuteen kytkeytynyttä ilmiökenttää. Tutkimus tuo uutta tietoa tietoisuudesta organisaatioissa. Se lisää organisaatiotutkimuksen ja johtamisen käsitteistöä. Empiiriset tulokset haastavat nykyistä vallalla olevaa toimintamallia. Tutkimus argumentoi organisaation laajempana kuin tähän asti on ajateltu. Tuloksena syntyvän Tietoisuuskehäisen johtamisen (consciousness-based view, CBV) näkökulman avulla pureudutaan uuteen strategiseen resurssiin. Tietoisuuskehäinen johtaminen mahdollistaa innovaatiovoimaa tietoisuuskehäisen yhteisen toiminnan kautta. Tutkimus avaa uuden tietoisuuden tutkimisen ja toiminnan perspektiivin kestävän kehityksen luomisessa, eettisten ja innovatiivisten toiminnan organisaatioiden arkipäivässä.