Essays on the Technology Frontier and Finnish Innovation Policy
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Business |
Doctoral thesis (article-based)
| Defence date: 2015-11-13
Checking the digitized thesis and permission for publishing
Instructions for the author
Instructions for the author
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Author
Date
2015
Department
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Language
en
Pages
196
Series
Aalto University publication series DOCTORAL DISSERTATIONS, 155/2015
Abstract
This dissertation consists of five essays on the technology frontier, innovation policy and the Finnish information and communications technology (ICT) industry. Together they examine Finland's claimed structural shift to an innovation economy at the world technology frontier. A widely entertained hypothesis asserts that as countries catch up with the global technology frontier they need to shift from investment to innovation-based growth models. While the first essay finds that innovation indeed raises efficiency in advanced economies, the second essay does not find it significant in Finland. The relatively more significant roles played in catch-up of e.g., absorption capacities (education) and new ICT technologies may be due to the fact that Finnish industries are found to lag far behind the frontier. The third essay finds that even in the leading high-tech industry, R&D productivity impacts, whether measured by efficiency impacts of R&D intensity, technical change or the R&D elasticity of output are rather weak, in contrast to labour elasticity, firm size and scale elasticity. The fourth essay focuses on national innovation policy in a comparison of the determinants of R&D cooperation between innovating firms and universities and public knowledge institutes in Finland and the Netherlands and the generation of spillovers. The results find Finnish firms more willing to share proprietary knowledge with public R&D institutes, while the incoming spillovers from Finnish R&D institutes were the major motive for foreign-owned firms to cooperate with such institutes. Finnish innovation policy appears more able to integrate foreign-owned firms into the national innovation system, but whether it also helped foreign-owned firms to source superior Finnish technology, is another matter. The fifth essay shows that during 1993 – 2002 Finnish firms to have been if anything more efficient than foreign-owned entrants. Hence knowledge spillovers may have run predominantly from Finnish to technology-seeking foreign-owned firms. Despite the strong link between foreign direct investment and the world technology frontier (WTF) in the theoretical and empirical literature, the essay finds that foreign firms' efficiency does not provide a universally applicable proxy of the WTF. The analyses were carried out with various relevant methodologies on firm level panel data from Statistics Finland and the Community Innovation Survey (CIS), as well as harmonized industry level data obtained from the EU KLEMS database.Suomen on väitetty saavuttaneen teknologian eturintaman ja siirtyneen investointiperusteisesta kasvusta innovaatioperusteiseen kasvuun. Tämä väitöskirja koostuu viidestä teknologian eturintamaa, innovaatiopolitiikkaa ja suomalaista elektroniikkateollisuutta sivuavasta esseestä, jotka yhdessä kyseenalaistavat tämän väitteen. Ensimmäisessä esseessä tutkitaan kehittyneiden maiden etäisyyttä teknologian eturintamasta ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Tulosten mukaan investoinnit ovat innovoinnin ohella keskeinen taloudellisen tehokkuuden selittäjä teknologista eturintamaa lähestyessäkin. Toisessa esseessä tarkastellaan Suomen asemaa ja tehokkuutta selittäviä tekijöitä. Tulosten perusteella suomalaiset teollisuuden alat eivät ole keskimäärin olleet lähellä teknologista eturintamaa, eikä t&k-intensiteetti ole merkitsevästi vaikuttanut eturintaman saavuttamiseen, verrattuna esim. koulutuksen edesauttamaan teknologian omaksumiskykyyn ja investointeihin tieto- ja viestintätekniikkaan. Kolmannessa esseessä tarkastellaan pelkästään suomalaisia tieto- ja viestintätekniikkayrityksiä, joista pääosin kehkeytyi Suomen korkean teknologian menestystarina. Sen t&k:n tuottavuusvaikutukset osoittautuvat heikoiksi verrattuna muun kuin t&k-työvoiman tuotantojoustoihin sekä yrityksen kokoon liittyviin vaikutuksiin. Tulos pätee riippumatta siitä tarkastellaanko t&k-intensiteetin tehokkuusvaikutuksia, teknistä kehitystä tai t&k:n tuotantojoustoja. Neljännessä esseessä vertaillaan kotimaisten ja ulkomaisten yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten välistä yhteistyötä ja siitä syntyneitä tietovuotoja Suomessa ja Hollannissa. Tulosten mukaan suomalainen innovaatiopolitiikka integroi ulkomaiset yritykset kansalliseen innovaatiojärjestelmään hollantilaista paremmin. Tulokset osoittavat myös suomalaisten yritysten olevan halukkaampia jakamaan keskeistä tietoa julkisten tutkimuslaitosten kanssa. Toisaalta tietovuodot suomalaisista tutkimuslaitoksista olivat keskeinen ulkomaisten yritysten motiivi tehdä yhteistyötä suomalaisten tutkimuslaitosten kanssa. Viidennessä esseessä tutkitaan mahdollisuutta käyttää ulkomaisten yritysten tehokkuutta teknologisen eturintaman mittarina. Suomalainen elektroniikkateollisuus ajanjaksolla 1993 – 2002 tarjoaa mahdollisuuden toteuttaa vertailu tilanteessa, jossa ulkomaisten yritysten paremmuus ei ole itsestään selvää. Tulokset osoittavat kotimaisten yritysten olleen tarkasteluperiodilla ulkomaalaisperäisiä lähempänä tieto- ja viestintätekniikan eturintamaa. Neljännessä esseessä havaitut tietovuodot ovat sen johdosta virranneet todennäköisemmin suomalaisista ulkomaisperäisiin yrityksiin, kuin päinvastoin.Description
Supervising professor
Ilmakunnas, Pekka, Prof., Aalto University, Department of Economics, FinlandThesis advisor
Haaparanta, Pertti, Prof., Aalto University, Department of Economics, FinlandKeywords
efficiency, technology frontier, high-tech, R&D, innovation policy, FDI, collaboration, ICT, spillovers, tehokkuus, teknologian eturintama, korkea teknologia, T&K, innovaatiopolitiikka, suorat sijoitukset, yhteistyö, tieto- ja viestintätekniikka, tietovuodot
Other note
Parts
- Berghäll, Elina. Innovation vs. Investment at the Technology Frontier. Unpublished, submitted.
- Berghäll, Elina. 2014. Has Finland advanced from an investment to an innovation-driven stage? Association of Business Schools Finland. The Finnish Journal of Business Economics (Liiketaloudellinen aikakauskirja LTA), now Nordic Journal of Business, volume 63, issue 1, pages 11-32. ISSN 2342-9003 (print), ISSN 2342-9011 (online).
-
Berghäll, Elina. February 2012. R&D vs. Other Factor Inputs in a High-Tech Industry. Taylor and Francis. Industry and Innovation, volume 19, issue 2, pages 127-153. 1366-2716 (Print), 1469-8390 (Online).
DOI: 10.1080/13662716.2012.650882 View at publisher
-
van Beers, Cees; Berghäll, Elina; Poot, Tom. 2008. R&D internationalization, R and D collaboration and public knowledge institutions in small economies: Evidence from Finland and the Netherlands. Elsevier. Research Policy, volume 37, issue 2, pages 294–308. ISSN 0048-7333.
DOI: 10.1016/j.respol.2007.10.007 View at publisher
- Berghäll, Elina. Foreign Firms and the Technology Frontier. Unpublished, submitted.
