Adaptation of the Supply Chain Finance adoption framework in the Finnish market

Abstract

The recent financial crisis and economic downturn have raised working capital management to the spotlight of companies. Smaller suppliers have been constrained financially as large buyers seek to optimise their working capital positions by paying later which worsens the operating conditions of SMEs. Previous research points to the benefits of managing supply chains in a more holistic manner and the focus is now turning towards financial supply chains. As companies concurrently aim at releasing tied capital by extending their payment terms towards suppliers and preserving a healthy supply chain by supporting the liquidity of their suppliers, new innovative financial instruments such as Supply Chain Finance (SCF) become increasingly attractive.

The whole field around SCF is still in its early stages in Finland while in other parts of the world such solutions are gaining increasing popularity. This study seeks to find out the answers to the lagging domestic development by addressing the following research questions:

1. How do buyer companies initiate the adoption of Supply Chain Finance? 2. What are the drivers and obstacles related to Supply Chain Finance adoption? 3. What is the role of banks in adopting Supply Chain Finance?

The main material of this thesis comes from 14 interviews with six case companies and four banks. The data is analysed using the grounded theory methodology. The results of the analysis are presented in the form of an innovation adoption process framework with the focus on the first two stages, namely Agenda-setting and Matching. The core category was found to be Matching the company agenda with available solutions.

This study reveals that if the agenda is in place, lack of familiarity with SCF inhibits companies from advancing from the Agenda-setting stage. During Matching the main concepts are the need to restructure processes (buyers) and the need to redefine the solution (service providers). The final scope of the solution is a product of the agenda of the company and the capabilities of the available instruments. Service providers should address the lack of familiarity in the Finnish market while offering scalable programs to better align with the larger scope of suppliers of buyer companies.

Finanssikriisi ja siitä seurannut taloustaantuma ovat nostaneet käyttöpääoman hallinnan keskiöön yrityksissä. Erityisesti pienemmät toimittajat ovat joutuneet tiukkaan taloudelliseen tilanteeseen, kun suuret ostajayritykset pyrkivät parantamaan käyttöpääoma-asemaansa venyttämällä maksuaikoja. Tämä vaikeuttaa merkittävästi pk-yritysten toimintaa. Aikaisempi tutkimus on osoittanut toimitusketjujen kokonaisvaltaisen hallinnan hyödyt, ja ketjuissa kulkevat rahavirrat ovat erityisesti nousseet kiinnostuksen kohteeksi. Yritysten pyrkiessä yhtäaikaisesti vapauttamaan pääomaa toimitusketjuistaan pidentämällä maksuaikojaan ja huolehtimaan toimittajiensa toimintakyvystä uudet ja innovatiiviset toimittajarahoituksen (Supply Chain Finance) tyyppiset ratkaisut näyttäytyvät entistä kiinnostavampina.

Suomessa toimittajarahoitus on vielä aiheena uusi, vaikka muualla toimittajarahoitusratkaisut ovat jo arkipäiväistymässä. Tutkimuksen tavoite on ottaa kantaa kysymykseen ”Miksei toimittajarahoitusta käytetä enemmän Suomessa?” vastaamalla seuraaviin alakysymyksiin:

1. Miten ostajayritysten toimittajarahoituksenomaksumisprosessi lähtee käyntiin? 2. Mitkä ovat ajurit ja toisaalta esteet toimittajarahoituksen omaksumisessa? 3. Mikä on pankkien rooli toimittajarahoituksen omaksumisessa?

Tutkimusaineisto koostuu 14 haastattelusta, jotka suoritettiin kuudessa case-yrityksessä ja neljässä pankissa. Datan analysoimiseen käytettiin ns. ankkuroitu teoria -menetelmää. Tulosten esittämiseen on käytetty innovaatioiden omaksumiseen tarkoitettua viitekehystä, jonka vaiheista oleellisia ovat kaksi ensimmäistä, ns. agendan laatiminen ja täsmäyttäminen. Tulokset yhteen kokoava ydinteema on nimeltään yrityksen agendan täsmäyttäminen saatavilla oleviin ratkaisuihin.

Tutkimustulosten perusteella agendan ohella toimittajarahoituksen tuttuus vaikuttaa omaksumisprosessissa etenemiseen ensimmäisessä vaiheessa. Täsmäyttämisvaiheessa oleellisimpia käsitteitä ovat uudelleenjärjestäytymisen tarve ostajayrityksen puolella ja uudelleenmäärittämisen tarve palveluntarjoajan puolella. Lopullisen ratkaisun laajuus määräytyy yrityksen agendan ja mahdollisen palvelun kyvykkyyksien yhteisvaikutuksesta. Suomessa palveluntarjoajien tulisi pyrkiä lisäämään tietoisuutta toimittajarahoituksen mahdollisuuksista ja tarjota ratkaisuja, jotka soveltuvat suurellekin toimittajajoukolle.