The REACH authorisation procedure – Follow-up and prediction as a downstream user

 |  Login

Show simple item record

dc.contributor Aalto-yliopisto fi
dc.contributor Aalto University en
dc.contributor.advisor Eilamo, Kari
dc.contributor.author Kortelainen, Mai
dc.date.accessioned 2015-11-19T11:27:34Z
dc.date.available 2015-11-19T11:27:34Z
dc.date.issued 2015-11-10
dc.identifier.uri https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/18679
dc.description.abstract REACH (Registration, Evaluation, Authorisation and Restriction of Chemicals) is the current chemicals regulation that came into effect in the EU area in 2007. Since then, all the different elements of the regulation have affected operations in chemical utilising industries. Especially the novel legal instrument introduced by REACH, the authorisation procedure, influences functions of chemical users, such as industrial companies. The aim of REACH authorisation is to reduce and/or prohibit the use of substances that can cause hazard to human health, or the environment. This is conducted by identifying so called Substances of Very High Concern (SVHCs), which are listed on the Candidate List. From there, SVHCs are gradually moved to the Authorisation List, and hence they become fully authorised. This means that every specific use of these substances must be applied for. For chemical downstream users it would be advantageous to be able to anticipate the course of the authorisation process, to enable early provisions for changes in operations. The literature part of the thesis deals with issues related to this. These include observing the different stages of the process, acknowledging what kind of substances are likely to be identified as SVHCs, and considering the backgrounds SVHC proposals may have. It turned out that most of the current Candidate and Authorisation List SVHCs are so called CMR substances (carcinogen, mutagen, toxic for reproduction), while substances causing environmental harm are less represented. As for influences affecting SVHC selection, they may be absorbed from research processes of the European Chemicals Agency (ECHA), or listings of unwanted substances compiled, e.g., by non-governmental organisations (NGOs), trade unions and industrial companies. Media coverage was also found to boost the regulation of some chemical substances. It was also observed that certain EU Member States seem to be active in the regulatory processes, while others have not taken part at all. The case study part of the thesis considers the follow-up and prediction of chemicals legislation, and especially the REACH authorisation procedure, at a multinational company, based on the use of an online solution called EcoArchive. It was discovered that following the intended SVHC proposals, listed on the ECHA Registry of Intentions (RoI), would be a useful addition to the current follow-up pattern of the subject company. Additionally, it turned out that the follow-up of the authorisation process is challenging because of variable time spans that cannot be accurately predicted. All in all, it was concluded that keeping up and complying with the chemicals legislation requires constant awareness, as e.g. substitutions of possibly harmful substances have to be considered rather commonly. en
dc.description.abstract REACH-asetus (Registration, Evaluation, Authorisation and Restriction of Chemicals) eli asetus kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista astui voimaan EU-alueella vuonna 2007 ja on siitä lähtien vaikuttanut kemikaaleja käyttävien teollisuudenalojen toimintoihin. Varsinkin asetuksen sisältämä uudenlainen lainsäädännön työkalu, REACH-lupamenettely, on kemikaalien jatkokäyttäjien kuten teollisuusyritysten kannalta merkittävä elementti. Lupamenettelyn päämääränä on vähentää ihmisen terveydelle tai ympäristölle vaaraa aiheuttavien aineiden käyttöä. Tätä toteutetaan tunnistamalla aineita niin kutsutuiksi erityistä huolta aiheuttaviksi aineiksi (Substance of Very High Concern, SVHC), jotka on luetteloitu nk. kandidaattilistalla. SVHC-aineita siirretään kandidaattilistalta vähitellen nk. luvanvaraisten listalle, minkä jälkeen näiden aineiden jokaiselle määritellylle käyttötavalle tulee erikseen hakea lupa. Kemikaalien jatkokäyttäjille olisi eduksi pystyä ennakoimaan lupamenettelyprosessin kulkua, jotta mahdollisiin muutoksiin toiminnoissa voitaisiin varautua hyvissä ajoin. Diplomityön kirjallisuusosa käsittelee tähän liittyviä seikkoja, kuten esimerkiksi prosessin eri vaiheita, SVHC-aineiden tyypillisiä ominaisuuksia sekä SVHC-ehdotusten taustoja. Työssä todetaan, että suurin osa tämän hetkisistä kandidaatti- ja luvanvaraisten listoilla esiintyvistä SVHC-aineista on nk. CMR-aineita eli syöpää aiheuttavia, mutageenisia tai lisääntymiselle myrkyllisiä aineita. Sen sijaan ympäristölle vaarallisia aineita on ainakin toistaiseksi joukossa vähemmän. Mahdollisia SVHC-ehdotuksiin vaikuttavia tekijöitä puolestaan ovat Euroopan kemikaaliviraston (European Chemicals Agency, ECHA) omat tutkimusprosessit sekä eri tahojen, kuten kansalaisjärjestöjen ja ammattiliittojen, kokoamat haitallisten aineiden listat. Joidenkin aineiden kohdalla myös näkyvyys mediassa voi johtaa lainsäädännöllisiin toimenpiteisiin. Huomion arvoinen seikka on myös se, että ainakaan tähän mennessä läheskään kaikki EU:n jäsenvaltiot eivät ole osallistuneet kemikaalilainsäädännön prosesseihin ollenkaan, kun taas osa valtioista on ollut hyvinkin aktiivisia. Työn tapaustutkimusosa käsittelee kemikaalilainsäädännön ja varsinkin REACH-lupamenettelyn seurantaa ja ennakointia kansainvälisessä yrityksessä sekä verkkopohjaisen EcoArchive-työkalun hyödyntämistä näihin toimintoihin. Tutkimuksessa havaittiin, että yrityksen nykyiseen seurantamalliin voisi olla hyödyllistä lisätä nk. aierekisterin (Registry of Intentions, RoI) seuranta, sillä näin uusista SVHC-ehdotuksista saataisiin tieto varhaisemmassa vaiheessa. Lupamenettelyn seuranta ylipäätään todettiin haastavaksi, koska sen eri vaiheiden aikataulut ovat vaihtelevia ja siten myös niiden ennustettavuus on heikko. Kaiken kaikkiaan kemikaalilainsäädännön seurannan ja noudattamisen todettiinkin vaativan jatkokäyttäjäyrityksiltä jatkuvaa valveutuneisuutta, sillä esimerkiksi haitallisten aineiden korvaamista on tarpeen harkita melko säännöllisesti. fi
dc.format.extent 84
dc.language.iso en en
dc.title The REACH authorisation procedure – Follow-up and prediction as a downstream user en
dc.title REACH-lupamenettely ja sen seuranta sekä ennakointi jatkokäyttäjän näkökulmasta fi
dc.type G2 Pro gradu, diplomityö en
dc.contributor.school Kemian tekniikan korkeakoulu fi
dc.subject.keyword REACH en
dc.subject.keyword authorisation en
dc.subject.keyword SVHC en
dc.subject.keyword chemicals legislation en
dc.identifier.urn URN:NBN:fi:aalto-201511205236
dc.programme.major Biotekniikka ja elintarviketekniikka fi
dc.programme.mcode KE3002 fi
dc.type.ontasot Master's thesis en
dc.type.ontasot Diplomityö fi
dc.contributor.supervisor Nordström, Katrina
dc.programme KEM - Kemian tekniikan koulutusohjelma fi
dc.ethesisid Aalto 3180
dc.location P1 fi


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

Search archive


Advanced Search

article-iconSubmit a publication

Browse

My Account