Kokeellinen yhteiskunnallinen muotoilu

 |  Login

Show simple item record

dc.contributor Aalto University en
dc.contributor Aalto-yliopisto fi
dc.contributor.advisor Virtanen, Akseli
dc.contributor.author Homi, Harri
dc.date.accessioned 2015-11-19T10:39:08Z
dc.date.available 2015-11-19T10:39:08Z
dc.date.issued 2015
dc.identifier.uri https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/18608
dc.description.abstract Tutkielma käsittelee kokeellisen muotoilun merkitystä yhteiskunnalliselle muotoilulle. Sen tarkoitus on kuvailla yhteiskunnallisen tilan tuotantoa poliittisena alueena muotoilijan perspektiivistä ja edelleen asemoida kokeellinen muotoilu rakentavalla tavalla osaksi tätä tuotantoa. Kokeellisen yhteiskunnallisen muotoilu tarkoitus on yhteiskunnallisen tilanteen parantaminen muotoilun metodein siten, että se on poliittista, ei politiikkaa toteuttava. Lähtökohtana on se, että yhteiskunnalliset suhteet ovat tulleet muotoilun kohteiksi kulutustarpeiden tuottamisen lisäksi. Muotoilu demokratisoi prosessissaan osallistamalla ihmisen siihen (esim. HCD) ja toisaalta se vaikuttaa myös valtiolliseen toimintaan (Demos/DfG), sekä ihmisten konkreettiseen arkeen heidän elinympäristössään (kaupunkimuotoilijat). Muotoilulla ei siis enää tuoteta vain ihmisten elämään välillisesti vaikuttavia kaupallisia tuotteita tai palveluita, vaan sitä on alettu hyödyntämään lähtökohtaisesti yhteiskunnallisen hyvinvoinnin tuottamiseen, yhteikunnan organisoimiseen vallitsevaa politiikkaa jalkauttamalla kansalaisten keskuuteen. Muotoilua ei pidä miettiä vain visuaalisen estetiikan, mekaanisen toiminnallisuuden tai esim. palveluiden tuottamiseen keskittyvänä innovatiivisena tuotantona, vaan ennenkaikkea kielenä ja tapana, jolla muovataan yhteiskuntaa tietyn maailmankuvan tuottamiseksi. Muotoilulla on siis hallussaan retoriikka jolla sovittaa asioita tiettyyn kontekstiin prosessinsa kautta, siten että ne asiat korreloivat kontekstia määrittävien instituutioiden tarpeita. Samaan aikaan kun muotoilua on alettu hyödyntämään yhteiskunnan käytäntöjen ja politiikan tuottamiseen on talous muuttunut arvon tuottamisesta teollisen työn ja sen tuottamien kulutushyödykkeiden kautta, yhteistyön ja mielentilan tuottamiseksi (Virtanen). Eli siinä missä aiemmin tuotettiin taloutta tuottamalla teollisesti esineitä, joita työvoima valmisti ja kulutti, on nyt siirrytty talouden tuotantoon, joka tapahtuu ihmisten mielessä ja inhimillisessä kanssakäymisessä. Kyse on mielentilan ja halun tuotannosta, talouden resursseina, joista edelleen jalostetaan arvoa muuttamalla ne muotoon, jota voidaan organisoida talouden keinoin. Muutos on kiinnostava muotoilun perspektiivistä, koska aikaisemmin muotoilulla toteutettiin kuluttajuutta tuottamalla teollista tuotantoa, mutta talouden muututtua kanssakäymisen ja mielentilan tuottamiseksi on muotoilua samaan aikaan muuttunut yhteiskuntaa määrittävien suhteiden ja käytäntöjen, eli politiikan tuottamiseen. Politiikan tuottamisessa muotoilu toteuttaa vallitsevaa hegemoniaa, eli tekee yhteiskunnallisia innovaatiota perustuen yhteikunnnan vallitseviin rakenteisiin. Voisikin todeta talouden ja muotoilun kohdistuneen suoraan ihmisten yhteiskunnallisen olemisen organisoinniksi teollisen työn ja kuluttajuuden organisoinnin sijaan. Yhteiskunnallisen muotoilun tarkoitus on tuottaa hyvinvointia muotoilun retoriikkaa hyödyntäen yhteiskunnallisia ongelmia ratkaisemalla. Läpi 1900-luvun yhteikunnallista hyvinvointia on tuotettu rahallisella mittarilla, johon on voitu vaikuttaa talouden keinoin ja jonka toimintaa on toteutettu muotoilulla (Andrews). Kuitenkin on todettu, että jatkuva varallisuuden kasvu ei takaa hyvinvointia, vaan jopa päinvastoin (Lewis), jolloin talouden tuotanto sellaisena kuin se on ei ole yhteiskunnallisen hyvinvoinnin perustana validi. Talouden käyttäminen yhteiskunnallisen hyvinvoinnin perustana onkin johtanut yhteiskunnallisiin ongelmiin (esim pätkätyöt, rahallistuminen ja siitä seurannut eriarvoistuminen, luonnonvarojen hupeneminen, sekä ilmaston lämpeneminen), joita nyt ratkotaan muotoilulla. On siis riskinä tuottaa yhteiskunnallista hyvinvointia muotoilulla toteuttamalla ongelmien synnyttäneen systeemin lainalaisuuksia systeemin itsensä synnyttäneiden ongelmien ratkaisussa, jolloin systeemiset ongelmat eivät poistu, vaan uusiutuvat. Tästä syklistä irtaantumiseen vaaditaan yhteiskunnallisen muotoilubriiffiin sisältyvien tekijöiden uudelleen määrittämistä, kuten esim. sen mitä hyvinvointi todella on tai miten hyvinvointia voidaan synnyttää muotoilulla. Hyvinvoinnin lähtökohdaksi tutkielmassani otan demokratian, koska se on valitsemamme politiikan muoto ja sillä on tarkoitus tuottaa ratkaisuja, jotka palvelevat yhteiskuntaa tasa-arvoisesti. Tämä tarkoittaa että muotoilun on myös kyettävä toimimaan demokraattisesti uudessa yhteiskunnallisessa kontekstissaan, koska nyt muotoilu tuottaa hyvinvointia synnyttävää asetelmaa itsessään. Yhteiskunnallinen muotoilu on siis poliittisen tuottamista ja vaatii demokraattisesti toimiakseen myös muita lähtökohtia kuin hallitsevan maailmankuvan ja sen poliittiset käytännöt. Tätä vaihtoehtoista ja kokeellista yhteiskunnallista tuotantoa voi esimerkiksi kokeellinen muotoilu tuottaa, koska sitä eivät ohjaa samat tuotannolliset lähtökohdat kuin vallitsevaa politiikka toteuttavaa muotoilua. Pyrin tutkielmani täsmentää kokeellisen muotoilun roolia yhteiskunnallisessa muotoilussa kuvaamalla näiden kahden (muotoilun ja kokeellisen muotoilun) yhteistä kontekstia, eli yhteiskuntaa mikrotasolla ja samalla näiden politiikan eroa makrotasolla. Näin voi nähdä kokeellisen muotoilun tarpeen ja paikan vallitsevassa yhteiskunnallisessa tuotannossa, jossa muotoilun rooli on alati kasvava ja edelleen johtaa siitä ymmärrystä, jota kokeellinen muotoilu voi ottaa osakseen tuottaessaan kokeellista yhteiskunnallista muotoilua. Tutkielmani toimii siis yhteiskunnallisen kontekstin kartoittajana muotoilulle, joka ottaa lähtökohdakseen yhteiskunnallisen muotoilun poliittisena tuotantona. fi
dc.description.abstract This thesis is about the role of experimental design in social design. It describes social design as political context and further on places experimental design as elementary part of design that strives for democratic production of society. My claim is that experimental design can increase well-being by begin political rather than design for politics. As the core of human well-being for my thesis I take democracy, because democracy is chosen to be the mode of politics in our current society. Meaning of democracy is a way to serve equally all the voices and needs of denizens dwelling under it. This means that when design produces the political realm, it has to function democratically. To function democratically, design has to be able to articulate the true needs of society, not only the needs that support the existing hegemonic harmony. In this democratic designing of the political realm, experimental design can be the way to articulate needs that would not be otherwise articulated by design that innovates for the politics. Therefore, experimental design is political production whereas social design is design for politics. The starting point is that social relationships and conventions have become central subjects of design when it focuses on social innovation. Social innovation in design can be seen as design aiming to develop society through utilizing design processes to resolve complex societal issues, like citizen participation in urban planning (Toimivakaupunki), tackling wicked social problems (Social design/innovation) and developing the governmental politics (Demos helsinki/DfG). This means that design is used to develop society by creating innovation to implement hegemonic politics, rather than developing consumer goods or technological innovation for business, driven by consumer capitalism. Therefore, design should not be seenas profession aimed to execute certain existing politics, to increase well-being, but rather as a profession that can implement certain political goals by transforming them to a hegemonic language through rhetoric's of design. To analyze the need for experimental design in social design’s task of delivering and developing well-being, one has to acknowledge the current change in the economy. Through this change, economical value is being created in social interaction, cooperation and human mind's capability to innovate in economically valuable ways. This new economical value creation is no longer organized or controlled by the means previously used in industrial production (working time, direct instructions and physical workplace), but rather this new management of labor happens in the human mind in the form of desire (Virtanen 2006). It can be seen as a shift to implement existing politics to human will in ”bottom up” fashion rather than giving ”top down” instructions. At the same time, when the economy has started to organize humans from within, design has started to operate directly in the creation of social conventions and politics. In this new designerly production of ”politics” design has started to democratize the process of designing by introducing people into the process (Co-Design). In combination with bottom-up processes and innovation for politics, human desire and needs can take political form thorough design, which might not necessarily serve true human needs in a sustainable manner (Fry 2010), but rather a way to sustain hegemony as it is. The simultaneous change of the economy and the design profession is interesting, because indirect top down management of society (with consumerism & industrial work as the base for consumer capitalism) has changed to direct ”bottom-up” management of society, by implementing the hegemonic politics thorough design rhetoric and making design producer of politics. When design is applied to create social well-being through innovation for politics, there is a risk that the economy economy is used to measure well-being which directly affects societal identity. That risk has 2 key points that should be considered as issues for human well-being. First point is that the economy has been a measure of well-being throughout the 20th century, but now at the brink of the 21st century studies are showing that continuous economical growth cannot deliver economical, social or environmental well-being. Actually, economy as a measure for well-being has led to various economical, social and environmental issues in our current society (Lewis 2013). These issues are considered as ”wicked problems”, because they bundle the activity of various systemic operators (Rittel & Webber 1973) in such a way, that solving one ”end of the pipe” problem, makes the overall systemic problem more resilient (Meadows 2009). In other words, the production of well-being cannot be based upon one system only, as mean to deliver well-being, so that the upkeep of the system itself is taken for granted as the base for well-being. The second point is that if the economy is produced in the human mind and desire (Virtanen 2006), the resources of the human mind are at risk of economical exploitation (Bifo 2006), as the human body and natural resources were exploited in industrially produced consumer capitalism during the 20th century. Based on this argumentation one can see social design as a production of politics, that has to able to articulate human needs democratically. In this designerly social production, experimental design can articulate the needs which are neglected in the current politics and further on enrich and fulfil the democracy. en
dc.format.extent 99
dc.format.mimetype application/pdf en
dc.language.iso fi en
dc.title Kokeellinen yhteiskunnallinen muotoilu fi
dc.title Experimental social design en
dc.type G2 Pro gradu, diplomityö fi
dc.contributor.school Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu fi
dc.contributor.school School of Arts, Design and Architecture en
dc.contributor.department Muotoilun laitos fi
dc.subject.keyword social design fi
dc.subject.keyword experimental design fi
dc.subject.keyword agonism fi
dc.subject.keyword democracy fi
dc.subject.keyword Robin Hood fi
dc.subject.keyword blockchain fi
dc.identifier.urn URN:NBN:fi:aalto-201511205167
dc.type.ontasot Master's thesis en
dc.type.ontasot Maisterin opinnäyte fi
dc.contributor.supervisor Salli, Timo
dc.programme fi


Files in this item

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

Search archive


Advanced Search

article-iconSubmit a publication

Browse

My Account