Sarjakuvakomiikan opas – Visuaalinen ja narratiivinen komiikka strippisarjakuvassa

 |  Login

Show simple item record

dc.contributor Aalto University en
dc.contributor Aalto-yliopisto fi
dc.contributor.advisor Sederholm, Helena
dc.contributor.advisor Eicchorn, Johan
dc.contributor.author Lehtimäki, Joonas
dc.date.accessioned 2015-11-19T10:31:41Z
dc.date.available 2015-11-19T10:31:41Z
dc.date.issued 2015
dc.identifier.uri https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/18577
dc.description.abstract Opinnäytteeni koostuu kahdesta osasta: varsinaisesta opinnäytteestä sekä Sarjakuvakomiikan oppaasta. Päätavoitteenani on selvittää, minkälaisia komiikan keinoja strippisarjakuva käyttää. Tästä selvitystyöstä syntyneen aineiston olen tiivistänyt ja muokannut opaskirjan muotoon, joten tarkastelen myös komiikan opettamista sekä visuaalisen suhdetta komiikkaan. Varsinaista sarjakuvakomiikan teoriaa ei ole sellaisenaan olemassa, joten olen opinnäytteessäni käsitellyt sarjakuvan sekä komiikan teoriaa erikseen. Sarjakuvan tutkimuksen kentässä opinnäytteeni sijoittuu lähinnä sarjakuvailmaisun tutkimukseen. Pääpaino on kuitenkin komiikan käsitteistön ja teorian käsittelyssä ja analysoinnissa. Komiikan tarkastelussa koin luontevaksi lähteä liikkeelle naurusta. Kaikki nauru ei kuitenkaan synny komiikasta, joten koomisen naurun aiheuttajaksi olen tässä tutkielmassa päätynyt yllätykseen, ylemmyydentunteeseen, epäjohdonmukaisuuteen ja kaksiarvoisuuteen. Tarkastelen näitä naurun alkulähteitä neljän eri komiikan teorian – ylemmyysteorian, vapautumisteorian, ambivalenssiteorian ja inkongruenssiteorian – näkökulmasta. Sarjakuvakomiikan kannalta keskeisiksi näistä teorioista nousivat ylemmyys- ja inkongruenssiteoria. Sarjakuvakomiikan oppaan pedagogiseksi näkökulmaksi valikoitui jokseenkin luontevasti edutainment. Suomessa käsite on pitkälti vakiintunut tarkoittamaan nimenomaan opetustarkoituksiin suunniteltuja, yleensä kouluikäisille suunnattuja digitaalisia pelejä. Opinnäytteessäni kuitenkin käsitän edutainmentin yleisesti viihteellisenä esityksenä, jossa on opetuksellinen taso. Oppaan kohderyhmänä ovat pääasiassa yli 15-vuotiaat komiikasta kiinnostuneet sarjakuvapiirtäjät ja -harrastajat, mutta se soveltuu toki muillekin komiikasta kiinnostuneille. Prosessin aikana huomasin, että komiikalle on mahdotonta löytää yksittäistä pätevää mekanismia. Komiikka muodostuu usein monesta osatekijästä. Strippisarjakuvan kannalta tärkein on yllätys. Aiheen opettamista hankaloittaa se, että komiikan kokeminen ja luominen on erittäin subjektiivista. Koen myös, että huumorintaju, eli kyky ymmärtää komiikkaa on hyvin sisäsyntyistä, eikä sitä voi yhden oppaan avulla tyhjentävästi oppia. Uskon kuitenkin, että oppaani on hyvä lähtökohta komiikan mekanismien ymmärtämiselle ja huumorisarjakuvan tekemiselle. fi
dc.description.abstract My master thesis has two parts: the actual thesis and Comedy Guide for Comics. My main goal was to find out, what kind of methods there are for strip comics for comical purposes. I have edited and adapted this material in a guidebook form. That is why I also view comedy teaching and visual side of comedy. There is no simple theory for comedy in comics, so I have covered the theory of comics and the theory of comedy separately. In the field of comics study, my thesis is about comics expression. The main part is still the analyzing of comedy concepts and theory. In the examination of comedy, I found it natural to start with laughter. All laughter doesn't come from comedy, so I've concluded that comic laughter comes from surprise, superiority, incongruity and ambivalence. I view these comic baselines through four different comic theories: superiority theory, release theory, ambivalence theory and incongruity theory. Two essential theories for comics are superiority and incongruity theories. For the pedagogic part of the Comedy Guide, I chose edutainment. In Finland, the term edutainment means mostly digital games designed for educational purposes. In my thesis, I use the term in a wider sense: it's entertainment with an educational level. The target group for the guide is comics artists and hobbyists over 15 years of age. It is suitable for others interested in comedy as well. During the process, I noticed that it is impossible to name one mechanism that thrives all comedy. Comedy comes from many smaller components. For strip comics, the most important component is surprise. The subjectivity of comedy makes it very difficult to teach. I also came to a conclusion that a sense of humor - the ability to understand comedy - is intrinsic, and it is not possible to fully understand by reading a guidebook. I do believe though, that my guide is a good basis for understanding the mechanics of comedy and how to make humorous comics. en
dc.format.extent 32
dc.format.mimetype application/pdf en
dc.language.iso fi en
dc.title Sarjakuvakomiikan opas – Visuaalinen ja narratiivinen komiikka strippisarjakuvassa fi
dc.title Comedy guide for comics - Visual and narrative comedy in strip comics en
dc.type G2 Pro gradu, diplomityö fi
dc.contributor.school Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu fi
dc.contributor.school School of Arts, Design and Architecture en
dc.contributor.department Taiteen laitos fi
dc.subject.keyword sarjakuva fi
dc.subject.keyword komiikka fi
dc.subject.keyword huumori fi
dc.subject.keyword taidekasvatus fi
dc.subject.keyword edutainment fi
dc.identifier.urn URN:NBN:fi:aalto-201511205136
dc.type.ontasot Master's thesis en
dc.type.ontasot Maisterin opinnäyte fi
dc.contributor.supervisor Pohjakallio, Pirkko
dc.programme fi


Files in this item

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

Search archive


Advanced Search

article-iconSubmit a publication

Browse

My Account