Kallion ala-aste - Jugendkoulusta 2000-luvun oppimisympäristöksi

 |  Login

Show simple item record

dc.contributor Aalto University en
dc.contributor Aalto-yliopisto fi
dc.contributor.advisor Nissi, Aimo
dc.contributor.author Kyllönen, Mira
dc.date.accessioned 2015-11-19T10:29:54Z
dc.date.available 2015-11-19T10:29:54Z
dc.date.issued 2015
dc.identifier.uri https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/18567
dc.description.abstract Kallion ala-asteen koulu on n. 380 oppilaan peruskoulun luokka-asteet 1-6 käsittävä oppilaitos. Koulu on valmistunut vuonna 1910 Kallion kaupunginosaan Helsinkiin ja sen suunnittelivat arkkitehtuurikilpailun tuloksena Bertel Jung ja Oscar Bomanson. 30 luokkahuonetta käsittänyt viisikerroksinen myöhäisjugendia edustava rakennus oli valmistuessaan Suomen suurin kansakoulu 2400 oppilaspaikalla. Koulutalon historian vaiheiden selvittäminen aloittaa peruskorjaushankkeen ja työ toimii tausta-aineistona tuleville suunnitelmille. Taustoittavat historiaosuudet perustuvat lähdekirjallisuuteen, koulun vaiheet on pääasiassa selvitetty arkistomateriaalin, kuten rakennuspiirustusten ja valokuvien, avulla. Nykytila on inventoitu paikanpäällä. Lisäksi on haastateltu käyttäjiä ja rakennuksen tarkoitustaan vastaavuus on arvioitu vertailulla nykykoulusuunnittelun tilaihanteisiin. Rakennus valmistui alunperin vastaamaan kovaan oppilaspaikkojen puutteeseen erityisesti suomenkielisillä tiiviisti asutetuilla työväestön alueilla. Alue oli saanut asemakaavan 1901, mutta se oli jaotettu työväestön asuntotonteiksi jo 1887. Kaupunkikuvassa uusi koulu erottui ympäröivästä matalasta rakennuskannasta, mutta nykyisin kivikaupunki on kasvanut sen ympärille. Alkuperäisen tilaohjelman laajoine käytävineen ja niiden varrella olevine luokkahuoneineen määritteli kansakoulujen johtokunta. Rakennus oli pysynyt lähes muuttumattomana siihen asti, kunnes se vuonna 1969 peruskorjattiin rakennusviraston arkkitehtien suunnitelmien mukaan. Tätä ennen oli laadittu toteutumaton suunnitelma koulun laajennuksesta. Peruskorjauksessa tehtiin paljon isoja muutoksia, kuten uusittiin kaikki ikkunat ja ovet, purettiin ja rakennettiin seiniä, sekä muutettiin tilojen käyttötarkoituksia. Nykyisin koulutalo on pääosion peruskorjauksen jälkeisessä asussa, mutta alkuperäinen selkeä tilajärjestys mittasuhteineen hahmottuu edelleen. Koulun katujulkisivujen tyylin palautus alkuperäistä vastaavaksi palauttaisi rakennuksen luonteen ja kohentaisi kaupunkikuvaa. Sisätiloista parhaiten säilyneitä ja historiallisesti arvokkaimpia ovat käytävät ja porrashuoneet. Käytävillä peruskorjauksessa heikentyneiden luonnonvalo-olosuhteiden palautus lisäisi niiden viihtyisyyttä ja monipuolista käytettävyyttä. Koulun tilaohjelma on lähes vastaava, kuin nykyaikaisissa kouluissa, mutta tilat eivät avaudu ja liity toisiinsa sulavasti, vaan yhteydet ovat käytävien kautta. Koulun käyttäjät ovat tyytyväisiä ja tilat vastaavat hyvin tarkoitustaan. Pedagogiset uudistukset on mahdollista toteuttaa tässä rakennuksessa. Muutostarpeet kohdistuvat saniteetti- ja työtiloihin. Tekniikan uudistaminen on korjaustarpeista akuutein yhdessä pihan kanssa. Pihasta suuri osa on nykyisin varattu autoille ja se on laaja asfalttikenttä. Kaupunkikuvassa piha ja viereinen puisto muodostavat jäsentymättömän kohdan, jota parantaisivat kadunvarren uudisrakennus ja korttelin avaaminen alueen asukkaiden käyttöön. fi
dc.description.abstract Kallio primary school comprises classes 1 to 6 with 380 pupils in total. The school was built in 1910 in the Kallio neighbourhood of Helsinki as the result of an architecture competition. It was designed by Bertel Jung and Oscar Bomanson as an example of late jugend or art nouveau style. When finished, the school was the biggest of its kind with 30 classrooms, 5 floors, and 2400 pupils. The history report for the school building serves as a starting point and gives background information for the upcoming renovation of the building. The research on general history is based on literature, and the developments of the school building have been investigated through archived material, such as construction drawings and old photographs. The existing situation has been recorded on-site. Additionally, users of the building have been interviewed, and the suitability of the spaces has been evaluated by comparing them to the modern design ideals of schools. Originally the school was built to satisfy the needs of a growing number of pupils especially in Finnish-speaking and densely populated working-class quarters. The area in question got its city plan in 1901, although it had already been divided up as working-class housing quarters a early as 1887. The new school stood out in the cityscape amongst the surrounding low buildings, but today the neighbouring blocks have grown level with it. The original room program with its spacious corridors flanked by classrooms was dictated by the school board. The building remained much in its original state until in 1969 it was renovated according to the plans of the Public Works Department. The renovation implemented large alterations, e.g. replacing all windows and doors and demolishing and building walls. The current state of the school is largely as it was after the renovation, but the original sharp space hierarchy and proportions can still be seen. Restoring the street facades to their original style would bring back the distinctive character of the building and enhance the cityscape. Inside, the corridors and stairwells are the best preserved and historically most valuable spaces. By giving back the corridors their pre-renovation state of natural lighting they would become more comfortable and their use could be more versatile. The room program almost matches that of a modern school, but the spaces in Kallio primary school do not open and connect smoothly as connections between spaces are through corridors. The users of the building are content and the spaces cater well to their use. Pedagogic reforms are possible to see through in the existing building. The need for spatial renovations mostly concern the sanitary and work rooms. The most acute need for updating concern the building technology and the school yard. The most part of the plot is used as a parking space and is covered with asphalt. Designing a new building by the street and opening the block to the use of local residents would improve the unclear and vague city space that is now the school yard and its neighbouring park. en
dc.format.extent 202+33
dc.format.mimetype application/pdf en
dc.language.iso fi en
dc.title Kallion ala-aste - Jugendkoulusta 2000-luvun oppimisympäristöksi fi
dc.title Kallio primary school – From a jugend school to a learning environment for the 21th century en
dc.type G2 Pro gradu, diplomityö fi
dc.contributor.school Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu fi
dc.contributor.school School of Arts, Design and Architecture en
dc.subject.keyword Kallion ala-aste fi
dc.subject.keyword kansakoulu fi
dc.subject.keyword Kallio fi
dc.subject.keyword kouluarkkitehtuuri fi
dc.subject.keyword koulusuunnittelu fi
dc.subject.keyword myöhäisjugend fi
dc.identifier.urn URN:NBN:fi:aalto-201511205126
dc.programme.major Arkkitehtuurin historia fi
dc.programme.mcode T20104 fi
dc.type.ontasot Master's thesis en
dc.type.ontasot Maisterin opinnäyte fi
dc.contributor.supervisor Niskanen, Aino
dc.programme Arkkitehtuuri fi
dc.location P1 Ark A fi


Files in this item

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

Search archive


Advanced Search

article-iconSubmit a publication

Browse

My Account