Safety and effectiveness of responsiveness monitoring in early intensive care

 |  Login

Show simple item record

dc.contributor Aalto-yliopisto fi
dc.contributor Aalto University en
dc.contributor.advisor Särkelä, Mika
dc.contributor.advisor Kamppari, Lasse
dc.contributor.author Kaila, Markus
dc.date.accessioned 2015-09-18T08:36:33Z
dc.date.available 2015-09-18T08:36:33Z
dc.date.issued 2015-08-24
dc.identifier.uri https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/17750
dc.description.abstract Suboptimal sedation (over- and undersedation) of intensive care patients has been associated with adverse patient outcomes and in prolonged stay in hospital, leading to elevated treatment costs. Several depth-of-anesthesia monitors have been tested for assessing the level of sedation. However, their safety and effectiveness has not been validated for regulatory authorities. To address the need for improved sedation monitoring, a novel measurement parameter called Responsiveness Index (RI) was developed by GE Healthcare in collaboration with Edinburgh Critical Care Research Group. The parameter quantifies patient's level of responsiveness from frontal electromyogram signal. The use of RI as an adjunct to other sedation practices is assumed to guide the nurses to administer sedatives according to patient's needs. In this study, patient data from a randomized controlled pilot trial were analyzed in order to compare RI-augmented sedation monitoring to the current practice. The compared variables were RI values, incidences of deep sedation, and patient outcomes. As a secondary analysis, two patient subgroups in which the effects of RI monitoring were assumed to be most influential were analyzed. The sample size in this study was small, and statistically significant results were not discovered. However, a trend was found indicating that patients who received RI-augmented sedation monitoring were more responsive, reached high states of responsiveness faster, and spent less time mechanically ventilated during the intervention period. Additionally, the patients in the RI-augmented group were significantly more responsive and received less analgesics when only the less responsive patients at baseline were analyzed. The results are promising, but a multicenter trial is needed in order to validate the safety and effectiveness of RI. en
dc.description.abstract Tehohoitopotilaiden suboptimaalinen sedaatio (liiallinen ja riittämätön sedaatio) on yhteydessä huonoihin potilaiden hoitotuloksiin ja pitkittyneisiin sairaalajaksoihin johtaen lisääntyneisiin hoitokustannuksiin. Useita anestesian syvyyttä mittaavia monitoreita on testattu teho-osastopotilaiden sedaatiotasojen seurannassa, mutta niiden turvallisuutta ja tehokkuutta ei ole asianmukaisesti validoitu sääntelyviranomaisille. Vastatakseen kehittyneemmän sedaatiomonitoroinnin tarpeeseen, GE Healthcare on kehittänyt yhteistyössä Edinburghin tehohoidon tutkimusryhmän kanssa Responsiveness Index (RI) -parametrin. RI kvantifioi potilaan responsiivisuustason otsan elektromyografiasignaalista. Oletuksena on, että RI yhdessä muiden sedaatiokäytäntöjen kanssa voisi auttaa hoitajia annostelemaan sedatiiveja potilaan tarpeiden mukaan. Tässä työssä analysoitiin potilasdataa, joka oli kerätty satunnaisotetusta vertailukokeesta. Kokeessa verrattiin RI:llä täydennettyä sedaatiomonitorointia nykyiseen hoitokäytäntöön. Ryhmiä vertailtiin seuraavien muuttujien osalta: RI arvot, syvän sedaation esiintyvyys ja potilaiden hoitotulokset. Jälkianalyysissä tarkasteltiin kahta potilaiden alaryhmää, joissa RI-monitoroinnin vaikutuksen odotettiin olevan tehokkain. Analyysin perusteella vaikutti siltä, että potilaat, joita hoidettiin RI:n kanssa, olivat responsiivisempia, tulivat responsiivisiksi nopeammin ja viettivät vähemmän aikaa mekaanisesti ventiloituina interventiojaksolla. Nämä tulokset eivät kuitenkaan olleet tilastollisesti merkittäviä johtuen pienestä otoskoosta. RI-monitoroidut potilaat olivat merkittävästi responsiivisempia ja saivat merkittävästi vähemmän kipulääkkeitä, kun vain lähtötilanteessa vähemmän responsiiviset potilaat analysoitiin. Tulokset ovat lupaavia, mutta usean sairaalan kattava tutkimus suuremmalla otoskoolla tarvitaan validoimaan RI-monitoroinnin turvallisuus ja tehokkuus. fi
dc.format.extent 72+11
dc.format.mimetype application/pdf en
dc.language.iso en en
dc.title Safety and effectiveness of responsiveness monitoring in early intensive care en
dc.title Responsiivisuusmonitoroinnin turvallisuus ja tehokkuus aikaisen vaiheen tehohoidossa fi
dc.type G2 Pro gradu, diplomityö en
dc.contributor.school Sähkötekniikan korkeakoulu fi
dc.subject.keyword sedation monitoring en
dc.subject.keyword intensive care unit en
dc.subject.keyword responsiveness en
dc.subject.keyword electromyography en
dc.identifier.urn URN:NBN:fi:aalto-201509184366
dc.programme.major Biologinen tekniikka fi
dc.programme.mcode F3013 fi
dc.type.ontasot Master's thesis en
dc.type.ontasot Diplomityö fi
dc.contributor.supervisor Parkkonen, Lauri
dc.programme BIO - Bioinformaatioteknologia (TS2005) fi
dc.location P1 fi


Files in this item

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

Search archive


Advanced Search

article-iconSubmit a publication

Browse

My Account