Perhealbumi

 |  Login

Show simple item record

dc.contributor Aalto University en
dc.contributor Aalto-yliopisto fi
dc.contributor.advisor Weselius, Hanna
dc.contributor.author Kekkonen, Susanna
dc.date.accessioned 2015-06-23T09:42:36Z
dc.date.available 2015-06-23T09:42:36Z
dc.date.issued 2015
dc.identifier.uri https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/16578
dc.description.abstract Uusperheet ovat olleet sadoilletuhansille suomalaisille arkea jo vuosikymmeniä, mutta silti perinteinen perhekäsitys on vallalla niin visuaalisessa kulttuurissa kuin kielessä. Perhekuvat kertovat tavallisesti kaunistellusti perheen ihanteista ja toiveista. Monille eroperheiden perheenjäsenille ei ole suomen kielessä omia sanoja. Tarvitaan kuvia, jotka näyttävät, keitä kaikkia perheisiin voi kuulua. Lähtökohtana opinnäytetyölle on kiinnostukseni siihen, millaisia perhekuvia eron kohdanneista perheistä syntyy, jos perheen lapsen toiveet nostetaan kuvissa etusijalle. Tarkastelen työssäni muoto- ja perhevalokuvaa subjektiivisen kokemuksen näkökulmasta. Työni pohjautuu osallistavan ja vuorovaikutteisen valokuvauksen prosessiin, jossa päähenkilö on saanut itse suunnitella oman kuvansa ja vaikuttaa lopputulokseen. Valokuvat syntyivät päähenkilön ja kuvaajan välisen dialogin avulla. Opinnäytetyöni koostuu kahdesta osasta. Taiteellisessa osassa toteutin Perhealbumi-nimisen kuvasarjan erolasten studiossa toteuttamista perhepotreteista. Kuvasarja julkaistiin kirjana ja näyttelynä 2014-2015. Näyttelyyn sisältyi kehittämäni kuvausmetodin mukaisia työpajoja. Työni kirjallisessa osassa esittelen ja analysoin käyttämääni metodia ja lähestymistapaa. Lisäksi avaan myös työprosessia kuvaushetkistä kertovien esimerkkien avulla. Metodini mukaan jokaisessa kuvasarjan perhekuvassa on päähenkilö, jonka vanhemmat ovat eronneet. Päähenkilö saa kutsua kuvaan kaikki ihmiset, joiden hän kokee kuuluvan perheeseensä. Hän myös asettelee henkilöt kuvaan ja tekee lopullisen kuvavalinnan. Lopuksi tapahtuu päähenkilön haastattelu, josta kootaan lyhyt teksti kuvan yhteyteen. Teksti havainnollistaa sitä, millaisia merkityksiä ja sisältöjä päähenkilö kuvassaan näkee. Perhekuva ja siitä kertova teksti toimivat kiinteästi toisiaan täydentävänä kokonaisuutena. Aineiston perusteella perhekuvaa ei ole aikaisemmin tarkasteltu sellaisen ihmisen näkökulmasta, jolla on useampi kuin yksi lapsuudenperhe. Työssäni havainnoin miten perhekuvan sisältö muuttuu, kun sitä tarkastellaan subjektiivisen kokemuksen avulla. Toisille erolapsille perhekuva oli selvästi ydinperhekuvaa laajempi kokonaisuus. Selkeä enemmistö halusi kuitenkin koota kuvaansa vain biologiset perheenjäsenet tai vain osan heistä. Kokemus on hyvin henkilökohtainen, mikä näkyi suurena vaihteluna kuvasarjan asetelmissa. Kuvat haastavat katsojaa pohtimaan, onko kyseessä yksi vai useampi perhe. Oikeaa vastausta on mahdoton antaa ulkopuolelta. Kuvien päähenkilöt toimivat aktiivisina vaikuttajina kertomalla kuvistaan ja päättämällä itse oman perhekuvansa sisällöstä. Aikaisemmin ero koettiin niin häpeälliseksi, ettei siitä voinut puhua. Vaikka erot nykyään ovat hyvin tavallisia ja niihin suhtaudutaan avoimemmin, jäävät lasten kokemukset yhä kuulematta. Eroperhevalokuvaan tuleminen vaatii henkilöiltä rohkeutta. Kameran eteen asettumalla he tunnustavat, että ero on vaikuttanut ihmisiin, myös lapsiin. Perhealbumi-projekti oli monelle lapselle mahdollisuus kertoa ensimmäistä kertaa avoimesti miten he perheensä hahmottavat. fi
dc.description.abstract Living in a reconstituted family is and has been everyday life for hundreds of thousands of Finns for decades now. But still the traditional family concept prevails in both language and visual culture. Family pictures still tend to show an embellish view of ideal family. Finnish language lacks words for many blended family members. This is why there is a need for images that show different kind of families: what is a family today and who can be a member of it? Starting point for this thesis was my growing interest to research what kind of images could be made out of the divorced families if the child’s wishes would be heard. My study examines one’s subjective experience in both portrait and family pictures. My work is based on participatory and interactive process of photography. The main character of the picture has the possibility to actually design the portrait of his family and affect the outcome. Pictures were created in dialogue between the photographer and the main character. This thesis consists of two parts. In the artistic part I have made series of pictures called The Family Album. The series consist of studio portraits of divorced families. It was published in a book form and as an exhibition in 2014-2015. In the exhibition were also included workshops in which I used the method of working I had created. I present and analyze this method in the written part of my thesis. In addition, I describe moments from different photo sessions. According to my method the main character of each photograph is the child whose parents have divorced. The main character can invite anyone he feels belongs to his family to join in the portrait. The main character also arranges the family members as he sees fit for the picture and selects the picture he prefers. In the end the main character is interviewed and a short text is written to go along with the picture. The text illustrates what kind of meanings the main character sees in the picture. The family portrait and the text complement each other. According to my knowledge, family pictures have not been previously examined from a perspective of a person who has more than one childhood family. In my work I observe how the content of the picture changes when one approaches it through subjective experience. Some children clearly wanted to include in the portrait more people than just the nuclear family. A clear majority wanted to gather together just their biological family members or just some part of them. The experience was very personal. This became evident through the great variation of different kind of set-ups in the portrait series. Pictures challenge the viewers to consider whether there are one or several families in the pictures. The correct answer is impossible to give from the outside point of view. Main characters are playing an active role by describing the portrait and determining the content of their family pictures. In the old days, a divorce was such a disgrace that people chose not to talk about it. Although nowadays divorce is more commonplace and it is accepted more openly, children’s experiences still tend to be overlooked. It requires courage from the family members to participate in the photographic process. By standing in front of the camera, they acknowledge that the divorce has taken place and it has affected many people, including the children. The Family Album project was for many children their first chance to tell openly how they understood the outline of their family. en
dc.format.extent 51 + 7
dc.language.iso fi en
dc.title Perhealbumi fi
dc.title The family album en
dc.type G2 Pro gradu, diplomityö fi
dc.contributor.school Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu fi
dc.contributor.school School of Arts, Design and Architecture en
dc.contributor.department Median laitos fi
dc.subject.keyword perhevalokuva fi
dc.subject.keyword eroperhe fi
dc.subject.keyword albumi fi
dc.subject.keyword muotokuva fi
dc.subject.keyword muisto fi
dc.identifier.urn URN:NBN:fi:aalto-201506303370
dc.type.ontasot Master's thesis en
dc.type.ontasot Maisterin opinnäyte fi
dc.contributor.supervisor Parantainen, Jyrki
dc.programme fi


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

Search archive


Advanced Search

article-iconSubmit a publication

Browse

My Account