Arkkitehtuurikeskus - suunnitelma Kaartin maneesiin

Abstract

Diplomityön aiheena on Arkkitehtuurikeskus – suunnitelma Kaartin maneesiin. Kasarmikadulla Helsingissä sijaitseva Kaartin maneesi valmistui vuonna 1877 armeijan harjoitusrakennukseksi. Harjakattoisen tiilirakennuksen on suunnitellut Axel Hampus Dalström. Rakennus muutettiin 1950-luvulla autohalliksi jakamalla yhtenäinen hallitila betonisin välipohjin kerroksiin. Tällä hetkellä rakennus on lähes tyhjillään ja huonokuntoinen. Kaartin maneesi on suojeltu ja sen omistaa Senaatti-kiinteistöt, jonka suunnitelmissa on peruskorjata rakennus uuteen käyttöön.

Tässä diplomityössä Kaartin maneesiin sijoittuu Arkkitehtuurikeskus. Työn lähtökohtana on tutkia olemassa olevan rakennuksen mahdollisuuksia muuntautua uuteen julkiseen käyttötarkoitukseen. Suunnitelmassa on tarkasteltu olemassa olevaa kaupunkirakennetta sekä uuden käyttötarkoituksen mahdollisuuksia alueen elävöittämiseksi. Varsinaisen rakennuksen muutosta on tarkasteltu rakennuksen historian, rakennussuojelun ja rakenneteknisten seikkojen asettamissa rajoissa, kuitenkin niin, että pääpaino on julkisen rakennuksen suunnittelukysymyksissä.

Työn osana on muotoilla Arkkitehtuurikeskuksen konsepti ja tilaohjelma olemassa olevan rakennuksen ehdoilla. Arkkitehtuurikeskus keskittyy tiedotus-, näyttely- ja arkkitehtuurikasvatustoimintaan. Rakennus toimii kohtaamispaikkana rakennetun ympäristön asiantuntijoille sekä näyttely-, työ- ja opetustiloina useille eri kohderyhmille. Suunnitelmassa rakennuksen hyötyala on 7100 m2, johon sisältyy näyttely-, galleria- ja aulatilat aputiloineen, kahvila, auditorio, kirjakauppa, kirjasto, työ- ja toimistotiloja sekä varasto- ja huoltotiloja. Arkkitehtuurikeskuksen yhteydessä sijaitsee myös Lasten arkkitehtuurikeskus näyttely- ja pajatiloineen.

Suunnitelmassa Arkkitehtuurikeskuksen pääsisäänkäynti on Kasarmikadulta. Rakennuksen ulkohahmo säilyy suurimmaksi osaksi ennallaan. Betonivälipohjista säilytetään noin puolet. Kerroksiin sijoittuvien matalahkojen tilojen vastapainoksi tehdään korkeampia tiloja, jotka toimivat muistumina alkuperäisestä yhtenäisestä hallitilasta. Korkea tila reunustaa kaarevaa lasiseinäistä suurta näyttely- ja juhlasalia, joka muodostaa alapuoleisten puupintaisten auditorion ja istuskeluportaiden kanssa rakennuksen uuden osan. Muusta rakennuksesta poikkeava muoto lisää uuden kerrostuman rakennukseen säilyttäen kuitenkin riittävän etäisyyden olemassa oleviin rakenteisiin.

Kaartin maneesi on nykymuodossaan merkittävä osa Helsingin rakennettua historiaa ja alueensa kaupunkitilaa. Uutta käyttötarkoitusta valittaessa on suotavaa ottaa huomioon aluetta elävöittävät vaihtoehdot. Kaartin maneesi soveltuu sijaintinsa ja kokonsa puolesta moneen tarkoitukseen. Tässä työssä ehdotettu Arkkitehtuurikeskus sopii hyvin valmiiseen kehykseen. Arkkitehtuuri ja rakennettu ympäristö eivät ole pelkästään uusia suunnitelmia ja rakennuksia, vaan se on suurelta osin olemassa olevaa ympäristöä – sen ylläpitoa ja vaalimista. Näin ollen Arkkitehtuurikeskus löytää luontevan paikan olemassa olevasta arvorakennuksesta.

The Kaartin Maneesi, an old riding hall located on Kasarmikatu in Helsinki, was built for the Russian Imperial Guard in 1877 as an equestrian arena for military training. This ridge-roofed brick building was designed by Axel Hampus Dalström. The building was converted into a parking garage in the 1950s by dividing the uniform interior space into five floors. Currently, the building remains almost empty and in poor condition. Kaartin maneesi is a protected heritage site despite its present state. The owner of the property, Senaatti-kiinteistöt (Senate properties), plans to renovate the building for a new use.

This master’s thesis describes the plan to transform Kaartin maneesi into a Centre for Architecture. The thesis first examines the possibilities of transforming the existing building into a new public purpose, studies the existing urban structure, as well as the potential effects of this new use in revitalizing the area. Although the actual building alteration is considered in terms of the historical significance of the building, building protection and technical aspects, the focus is on the public building design issues.

One of the tasks undertaken in this thesis is to form the Centre for Architecture concept and the space program in the existing building frame. The Centre for Architecture will provide a space for information, exhibition and education, serve as a meeting place for built environment professionals, as well as exhibition and working space for a variety of target groups. The building covers a total area of 7100 m2, which includes exhibitions, gallery and lounge facilities with auxiliary spaces, a café, an auditorium, a bookstore, library, work and office space, as well as storage and maintenance facilities. In the extension part of the building is situated the Children's Centre for Architecture, along with its exhibition space and workshops.

In the plan, the main entrance to the building opens to Kasarmikatu. The building remains largely unchanged in appearance preserving half of the 1950s’ concrete structure. As an offset to the low former garage spaces, the new elevated spaces resembles the original unitary space of the riding hall. The elevated space borders the large, curved glass-walled exhibition and multipurpose hall, which, with the wooden auditorium and auditorium stairs below, form the new part of the building. The new shape adds a new layer to the building, while maintaining a sufficient distance to the existing structure.

Kaartin Maneesi in its current state forms a significant part of the built history of the city of Helsinki and its surrounding urban space. When considering a new use for the building, it is desirable to take into account those options that can best revitalize the area. Kaartin Maneesi is suitable in size and location for many purposes. Proposed in this thesis, a Centre for Architecture is well suited to the existing frame. Architecture and the built environment consist not only of new designs and buildings, but also to a large extent the existing environment – the maintenance and preservation of this environment. Consequently, the Centre for Architecture will find a natural place in a historically valuable building.