Tulevaisuuden kerrostalo

 |  Login

Show simple item record

dc.contributor Aalto University en
dc.contributor Aalto-yliopisto fi
dc.contributor.advisor Lylykangas, Kimmo
dc.contributor.advisor Huttunen, Marko
dc.contributor.author Mattila, Lars
dc.date.accessioned 2015-04-07T13:12:01Z
dc.date.available 2015-04-07T13:12:01Z
dc.date.issued 2014
dc.identifier.uri https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/15522
dc.description.abstract Suomessa 1960-luvulla alkanut ja yhä jatkuva monimutkaisiin materiaalikerroksiin ja tiiviisiin synteettisiin materiaaleihin perustuva elementtirakentaminen on uhka sekä ympäristölle että asukkaan terveydelle ja sijoitukselle. 1960-luvulta lähtien rakennukset on suunniteltu kestämään vain pieni osa ihmisikää. Monimutkaiset rakenneratkaisut tähtäävät hetkelliseen suorituskykyyn ja halpoihin kertakustannuksiin, mutta samalla ne ovat vikaherkkiä, toipumiskyvyttömiä ja alttiita mikrobivaurioille. Ne myös sisältävät ympäristölle haitallisia aineita, jotka purettaessa päätyvät ja kertyvät ympäristöön. Joka sijoittaa tällaiseen rakennukseen tai asuntoon, menettää vähitellen sijoituksensa. Nykyinen rakennuslainsäädäntö kuitenkin suosii kertakäyttöistä monikerroselementtirakentamista. Se tekee sen muka ympäristönsuojelun nimissä. Sen sijaan vanhojen, koeteltujen arvokiinteistöjemme kaltainen aidosti kestävä ja energiatehokas rakentaminen on määräyksin kielletty. Näin ei kuitenkaan tarvitsisi olla. Tässä diplomityössäni perustelen näkemystäni kestävästä rakentamisesta. Käsitteistän monikerroselementtirakentamisen kolme ongelmaa: aineen kiertokulun ongelman, kansantalouden ongelman ja kansanterveyden ongelman. Ristiintaulukoimalla ja vertailemalla osoitan rakentamismääräysten ristiriitaisuuksia. Niin sanottuina heikkoina signaaleina eli merkkeinä tulevista trendeistä esittelen kaksi uutta massiivirakenteista kerrostaloa. Sitten esittelen oman suunnitelmani tulevaisuuden kerrostaloksi: tyyppitalon, joka perustuu aineen kiertokulkuun ja ylläpidettävyyteen. Tulevaisuuden kerrostaloani esimerkkinä käyttäen havainnollistan, miten hiilijalanjälkilaskelma ei ole riittävä työkalu ympäristövaikutusten arviointiin ja miten lämpöhäviön tasauslaskelma toimii lainsäädännöllisenä pullonkaulana, joka itse asiassa estää terveen rakentamisen. fi
dc.description.abstract Since the 1960’s building techniques in Finland have shifted toward increasingly complex structural performance and the pursuit of low one-time costs. These techniques are based on complex building assemblies with synthetic, impermeable materials. Built in this manner, buildings become vulnerable, prone to moisture damage and are difficult (or impossible) to maintain. As a result, buildings from the 1960’s onward, have been designed to last for only a fraction of a human lifetime. Those who chose to invest in a new home, be it a house or an apartment will in time lose their investment. Furthermore, these building materials contain harmful substances which are released into the environment when these buildings are demolished. If we refuse to re-consider the very essence of our buildings, architecture will continue to be an environmental hazard and become a threat to the health and financial well-being of its inhabitants. Current building legislation continues to favour disposable multi-layered building assemblies and prohibits the tried, tested, genuinely sustainable, and energy efficient building techniques from our most valuable historic architecture. In this thesis, I will demonstrate the contradictions and problems in current building legislation through three areas of inquiry: material flow, national economy and national health. As so called weak signals of future trends I present two new multi-storey buildings, that like buildings of the past, make use of the advantages of homogenous structures. I then present my own design for the multi-storey house of the future: a type-house that is based on material flows and sustainability. With my proposal, I demonstrate how carbon footprint calculation is an inadequate tool for environmental assessment and how the regulations for the heat transfer coefficient of a building envelope work as a legislative bottleneck that prevents healthy building. en
dc.format.extent 62 +14
dc.format.mimetype application/pdf en
dc.language.iso fi en
dc.title Tulevaisuuden kerrostalo fi
dc.title Multi-storey house of the future en
dc.type G2 Pro gradu, diplomityö fi
dc.contributor.school Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu fi
dc.contributor.school School of Arts, Design and Architecture en
dc.contributor.department Arkkitehtuurin laitos fi
dc.subject.keyword puurakentaminen fi
dc.subject.keyword aineen kiertokulku fi
dc.subject.keyword ylläpidettävyys fi
dc.subject.keyword kestävä rakentaminen fi
dc.identifier.urn URN:NBN:fi:aalto-201504082186
dc.programme.major Rakennusoppi fi
dc.programme.mcode A-9 fi
dc.type.ontasot Master's thesis en
dc.type.ontasot Maisterin opinnäyte fi
dc.contributor.supervisor Siikala, Antti-Matti
dc.programme fi
dc.location P1 Ark A fi


Files in this item

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

Search archive


Advanced Search

article-iconSubmit a publication

Browse

My Account