Helsingin metropolialueella on noussut tämän vuosituhannen puolella ajankohtaiseksi kysymys, miten saada perheille ja muille kaupunkiasumisesta kiinnostuneille sopivia ja houkuttelevia asuntoja. Kytketty kaupunkipientalo, jota kutsutaan myös townhouse-taloksi, edustaa Suomessa perinteisen kerrostalon, rivitalon ja omakotitalon rinnalla uutta talotyyppiä. Townhouse on kaupunkien tiivistämisen keino, jolla yritetään myös estää esikaupunkien rakenteiden hajoamista. Näistä syistä townhouse-talo on alkanut kiinnostaa laajemmin suomalaisia päättäjiä ja suunnittelijoita.
Työn tutkimuskohde on saksalainen kytketty kaupunkipientalo. Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa tietoa tästä rakentamisen tyypistä ja siihen liittyvistä ilmiöistä. Pyrkimyksenä on esittää uusia näkökulmia Suomessa ajankohtaiseen townhouse-keskusteluun sekä tarjota käytännön työkaluja suomalaisiin oloihin sopivan townhouse-tyypin löytämiseksi. Tutkimuksessa selvitetään, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet nykypäivän saksalaisen townhouse-talotyypin syntyyn ja mitkä ovat nykypäivän saksalaisen townhouse-talotyypin ominaispiirteet ja toteutusmallit. Työn kantava kysymys on: Mitä voimme Suomessa oppia saksalaisesta kytketystä kaupunkipientalosta ja sen kehityksestä?
Tutkimuksen lähestymistapa on tapaustutkimus. Eri tutkimusmenetelmillä, kuten tutkimalla tyypillisiä ydinkohteita eri aikakausilta kerättiin yksityiskohtaista tietoa saksalaisesta kytketystä kaupunkipientalosta. Muut käytetyt tutkimustavat olivat haastattelut ja kirjallisen materiaalin analyysi, jotka auttoivat taustoittamaan ja ymmärtämään tutkimuskohteeseen liittyviä eri aikakausien ilmiöitä sekä ratkaisuja.
Työn ensimmäinen osa painottuu saksalaisen kytketyn kaupunkipientalon historialliseen taustaan. Keskiaikaisen saksalaisen Bürgerhaus-talon ominaispiirteisiin kuului ryhmittymisen lisäksi kapea tontti, vertikaalisuus ja korttelirakenne, joka johti syvään talon runkoon. Nämä piirteet ovat hyvin lähellä nykypäivän townhouse-tyyppiä. Työssä vastataan kysymyksiin, onko saksalainen townhouse-talo Bürgerhaus-talon perillinen ja miten kytketty kaupunkipientalo on perustellut olemassaoloaan seuraavina vuosikymmeninä?
Kytkettyä kaupunkipientaloa on käytetty Saksassa yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemisen välineenä ja talotyypin rakentamista on tuettu eri vuosikymmeninä eri ohjelmin. Pitkään unohdettu kytketty kaupunkipientalo eli ensimmäistä renessanssiaan 1970-luvun loppupuolella, mutta vasta tämän vuosituhannen puolella talotyyppi on vakiinnuttanut asemansa Saksan kaupunkien keskustoissa.
Saksaan on syntynyt kaupungistumisen ja kaupunkien tiivistämisen myötä uudestaan pitkään unohduksissa ollut kaupunkilaisten kulttuuri, jota leimaa tiivis suhde omaan taloon sekä itse kaupunkiin. Ryhmärakentamiskohteet ovat ilmentymä tästä ja niillä on ollut Saksassa suuri merkitys townhouse-talojen kehitykseen. Tutkimuksen nykypäivän townhouse-rakentamiseen keskittyvissä osissa käsitellään lisäksi saksalaisen talotyypin suhdetta kaupunkiin, suunnittelun ja rakentamisen käytäntöä sekä sen ohjausta Saksan lainsäädännössä ja ohjeistuksessa. Mielenkiintoinen kysymys on: Tuottavatko townhouse-talot kaupunkimaista tilaa vai tuovatko ne maaseudun ihanteet kaupunkiin, kuten talotyypin kriitikot väittävät?
Lopuksi esitetään kohdekarttojen avulla saksalaisia kytkettyjä kaupunkipientalohankkeita, tarkastellaan miten kriittinen valtamedia suhtautuu townhouse-taloihin ja esitetään kerätyn tiedon pohjalta analyyttistä pohdintaa siitä, mitä voisimme Suomessa oppia Saksan townhouse-rakentamisesta.
The creation of suitable and attractive housing in the Helsinki Metropolitan Area for families and other groups interested in urban living has emerged as a topical issue during this millennium. The urban terraced house, which is also known as the townhouse, represents a new housing type in Finland alongside the traditional blocks of flats, row houses and single-family houses. The townhouse provides a way of densifying urban areas and it is also linked to the desire to decrease urban sprawl. Regarded from these perspectives, the townhouse has started to interest Finnish decision-makers and planners on a wider scale.
The subject of the study is the German urban terraced house. The aim of the study is to produce information on this building type and the associated phenomena. The aim is to present new perspectives for the topical discussion on townhouses in Finland and to offer practical tools to help find a type of townhouse that is suitable for Finnish conditions. The study questions focus on the factors that have contributed to the creation of the modern German townhouse and on the characteristics and models of implementation of the modern German townhouse. The fundamental question in the study is: What can we in Finland learn from the German urban terraced house and its development?
The study was carried out as a case study. By studying specific typical examples from different periods detailed information on the German urban terraced house was collected. Other research methods used were interviews and analysis of written material, which helped to provide a background for and to understand the phenomena and solutions associated with the research subject in various decades.
The first section of the study focuses on the historical background of the German urban terraced house. The characteristics of the medieval German Bürgerhaus included, in addition to arrangement in groups, a narrow plot of land, verticality and arrangement in blocks, which resulted in a long footprint. These characteristics are very similar to the characteristics of the modern type of townhouse. The study presents answers to the question, is the German townhouse a successor to the Bürgerhaus? It also presents how the urban terraced house has justified its existence in the subsequent decades until the modernism housing type in Germany.
The urban terraced house has been used in Germany as a way of decreasing urban sprawl and solving social diversity problems. Various political programmes have been used to support the construction of this type of housing. The long-forgotten urban terraced house experienced its first renaissance in Germany in the late 1970s, but it is only during this millennium that this housing type has established its position in town centres in Germany. Urbanisation and urban densification have resulted in the re-emergence of a long-forgotten urban culture in Germany, which is characterised by a close relationship with one’s own house and the town itself. Self-organised building groups are a manifestation of this and they have had a great impact on the development of townhouses in Germany. The sections of the study that focus on modern townhouses also deal with the German urban terraced house’s relationship with the town, planning and construction practices and the way these are steered in German legislation and directives. An interesting question is: Does the townhouse create urban environments or does it bring the ideals of the countryside into towns, which is what the critics of the building type think?
Finally some German townhouse projects are presented using project maps, the critical mass media’s attitude to detached houses is examined and an analytical discussion about what we in Finland can learn from the German urban terraced house is presented based on the information gathered.
Submit a publication
Browse
Statistics