Huono kuvataidekasvattaja? Taiteen merkitystä epäilemässä

 |  Login

Show simple item record

dc.contributor Aalto University en
dc.contributor Aalto-yliopisto fi
dc.contributor.advisor Ryynänen, Max
dc.contributor.advisor Pullinen, Jouko
dc.contributor.author Nikrus, Pekka
dc.date.accessioned 2014-12-23T07:32:50Z
dc.date.available 2014-12-23T07:32:50Z
dc.date.issued 2014
dc.identifier.uri https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/14748
dc.description.abstract Opinnäytteessäni pyrin löytämään itselleni ja ajatuksilleni tilan kuvataidekasvatuksen topografiassa. Pohdintani kumpuaa opintojeni aikana tajuamastani ristiriidasta. En pidä taidetta välttämättömänä vaan ymmärrän niin visuaalisen kulttuurin, viestinnän kuin tekemisenkin tärkeämmäksi. Millainen siis minä, pitkään visuaalista, ei-taiteellista työtä kaupallisella alalla tehnyt henkilö, olen kuvataidekasvattajana jos muut asiat ovat taidetta tärkeämpiä? Puran kysymystäni ensin neljän esseen kautta. Siinä missä opinnäytteissä usein määritellään keskeiset termit lukijan palvelemiseksi, on omassa työssäni termien avaaminen osa itse pohdintaa ja työn keskeinen osa. En määrittele termejä vaan pohdin suhdettani niihin, avaan ajatteluani joka kuhisee kuin kesäyössä lampun ympärillä hyttyset, kärpäset ja muut pienet lentävät ötökät. Kirjoittamani neljä esseetä muodostavat neljä koordinaattia kuvataidekasvatuksen topografiassa ja käsittelevät opintojeni kautta itselleni keskeisiksi asioiksi nousseita teemoja jotka ovat taide, visuaalinen kulttuuri, osaamisen asteikko ja satunnainen puuhastelu. Pohtimalla kirjoittamiani koordinaatteja hahmotan itselleni tilan kuvataidekasvatuksen topografiassa. Tilakseni muodostuu kolme konseptia: tulkki, kieltenopettaja ja tietämätön. Näiden lisäksi pohdinnasta nousee esiin myös kolme motivaatiota jotka ovat epämääräisyyden sietäminen, vertailun ymmärtäminen ja tekeminen. Käytän pohtimisen pääasiallisena tapana kirjoittamista, sillä kirjoittaminen, kuten muukin tekeminen, on ymmärtämisen keino. Kirjoittamisen lähtökohtana pidän näkemystäni autoetnografisesta kirjoittamisesta. Tekstissä minulle on tärkeää niin sanojen merkitys kuin myös tekstin visuaalinen esitysmuoto, eli taitto ja kaikki mikä siihen kuuluu. Teksti ei koskaan ole irti esitysmuodostaan. Sanojen lisäksi lisäksi käytän opinnäytteessäni kuvia joiden merkitys ei ole toimia tekstin kuvituksena, vaan luovat opinnäytekokonaisuuteen toisen tason – visuaalisen esseen. Tämä visuaalinen essee luo omanlaisen kokonaisuuden ja tuo lukijalle omintakeista informaatiota toimiessaan tekstin yhteydessä, mutta irti tekstin hierarkiasta. Kuvina visuaalisessa esseessä on myös tekstiä, jonka koen olevan kuvailevaa, se maalaa lukijan mieleen kuvia. Olen rakentanut opinnäytteeni ymmärrykselleni taiteellisesta tutkimuksesta. Kokonaisuus vaatii paljon lukijalta, mutta uskon sen olevan kuitenkin antoisan. Tiedostan ottavani riskin. Se on ainoa tapa saavuttaa jotain uutta. fi
dc.format.extent 120
dc.format.mimetype application/pdf en
dc.language.iso fi en
dc.title Huono kuvataidekasvattaja? Taiteen merkitystä epäilemässä fi
dc.title Bad art educator? Questioning the meaning of art en
dc.type G2 Pro gradu, diplomityö fi
dc.contributor.school Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu fi
dc.contributor.school School of Arts, Design and Architecture en
dc.contributor.department Taiteen laitos fi
dc.subject.keyword autoetnografia fi
dc.subject.keyword kirjoittaminen fi
dc.subject.keyword taiteellinen tutkimus fi
dc.subject.keyword visuaalinen essee fi
dc.subject.keyword kuvataidekasvatus fi
dc.subject.keyword satunnaisuus fi
dc.identifier.urn URN:NBN:fi:aalto-201412233276
dc.type.ontasot Master's thesis en
dc.type.ontasot Maisterin opinnäyte fi
dc.contributor.supervisor Rastas, Marja
dc.programme fi


Files in this item

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

Search archive


Advanced Search

article-iconSubmit a publication

Browse

My Account