Olipa kerran ja sen pituinen se. Sukupolvien välinen tarinapaja

 |  Login

Show simple item record

dc.contributor Aalto University en
dc.contributor Aalto-yliopisto fi
dc.contributor.advisor Kallio-Tavin, Mira
dc.contributor.advisor Pusa, Tiina
dc.contributor.author Kaija, Katriina
dc.date.accessioned 2014-12-23T07:31:56Z
dc.date.available 2014-12-23T07:31:56Z
dc.date.issued 2014
dc.identifier.uri https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/14741
dc.description.abstract Opinnäytetyössäni tarkastelen kahden sukupolven välistä kohtaamista Tarinapajassa. Tarkastelen sukupolven, iän, sukupuolen ja taidekasvatuksen käsitteitä, joiden kautta hahmotan sukupolvien välistä kohtaamista ja sen merkitystä taiteen keinoin. Merkityksen syvenemisen kautta pohdin minkä-laista hyvää, tai elämänlaatuun positiivisesti vaikuttavaa, tarinapajan kaltaisella toiminnalla voi saada aikaan ihmisten elämässä. Tutkimuksessani nivoutuvat yhteen kuvataidekasvatus sekä sosiologia. Lähestyn aihettani kuitenkin kuvataidekasvattajan näkökulmasta, pohtien tutkimukseni merkitystä taidekasvatuksen kentällä. Tutkimuskysymyksiäni ovat kuinka tarinointi toimii sukupolvien välisenä kielenä sekä miten tarinapajan kaltainen toiminta tukee osallistujiensa elämänlaatua parantavana tekijänä? Tutkimukseni on laadullinen tutkimus, jossa metodina sovellan toimintatutkimusta nojautuen feno-menologiaan. Aineistomateriaalini rakentuu lasten ja eläkeläisten tarinapajan havaintomateriaalista, tutkimuspäiväkirjasta ja palautekyselystä. Paja toimi kaksi kertaa viikossa ajalla 4.3-21.3.2013. Pääasiallisin aineistonkeruumenetelmäni on osallistuva havainnointi, jossa tallensin tietoa tarinapajasta päiväkirjan avuin sekä dokumentoin tapahtumia valokuvin. Tutkimusraporttini etenee järjestyksessä mitä, ketkä ja miten. Mitä viittaa kohtaamiseen, ketkä viittaa sukupolveen ja iän käsitteeseen ja miten viittaa taiteeseen, taidekasvatukseen ja itse tarinapajaan. Tarinapajassa myös kuuntelu nousi keskeiseksi asiaksi, sillä se oli hetki, jolloin jokainen pajaan osallistunut tuli kuulluksi sekä he kuulivat myös toisiaan. Vaikka tarinoita toistettaisiin kliseisin elementein, puhutaan ja kuvitellaan ne aina yksilön omalla mielellä. Keskeisiksi hyvinvointiin vaikuttaviksi asioiksi tarinapajasta nousivat arjesta hetkeksi syrjään astuminen, leikittelyn tuoma kepeys, yhteisöllisen tekemisen kautta tuleva jakamisen ilo sekä kiireettömyyteen siirtymisen hetkeksi. Tutkimuksen myötä aloin taidekasvattajana nähdä soveltavien taideprojektien merkityksen yhteiskunnan kannalta tärkeänä, sillä ne mahdollistavat erilaisen hyvinvoinnin tuottamisen taiteen keinoin. fi
dc.description.abstract In my master's thesis I study the encounter of two different generations in a story workshop, in which the significance of the encounter between children and elderly people is surveyed. Focus on generation, age, sex and art education help to outline the importance of the encounter through art. This thesis aims to answer if an encounter like this can benefit the participants. The research intertwines with art education and sociology. The subject is approached from the perspective of an art educator and considers its relavance in the field of art education. Questions in my research are: How does storytelling work between generations as a language and How does activities such like story workshop, influence positively in the life of its participants? This research is a qualitative study. The action research method has been applied relying on the phenomenological research. The research data is based on observations made during the story workshop, research journal and the feedback survey. The notes of parcipatory observation make up the main source for the data. Documentation of the workshop was done in form of a research journal and photographs. The story workshop was held twice a week between 4.3.-21.2.2013. The analysis in this research aims to answer to questions 'what', 'who' and 'how' with 'what' pointing to encounter, 'who' to generation and age, and 'how' to art, art education and to the workshop itself. The method of storycrafting in the workshop lowered the performance pressure of the participants. Also listening to others became important because it created a moment where everyone was heard and they listened to each other. Even if the stories were repeated with clichés they are told and imagined individually. In this research I raise the importance of being able to step away from everyday life for a while, the lightness as a result of play, the shared joy in a group and the feeling of no haste in the view of wellbeing. Also in the sake of wellbeing I consider the applied artprojects major important. en
dc.format.extent 99 + 13
dc.format.mimetype application/pdf en
dc.language.iso fi en
dc.title Olipa kerran ja sen pituinen se. Sukupolvien välinen tarinapaja fi
dc.type G2 Pro gradu, diplomityö fi
dc.contributor.school Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu fi
dc.contributor.school School of Arts, Design and Architecture en
dc.contributor.department Taiteen laitos fi
dc.subject.keyword sukupolvien välisyys fi
dc.subject.keyword taidekasvatus fi
dc.subject.keyword kulttuurinen hyvinvointi fi
dc.subject.keyword soveltava taideprojekti fi
dc.identifier.urn URN:NBN:fi:aalto-201412233269
dc.type.ontasot Master's thesis en
dc.type.ontasot Maisterin opinnäyte fi
dc.contributor.supervisor Pohjakallio, Pirkko
dc.programme fi


Files in this item

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

Search archive


Advanced Search

article-iconSubmit a publication

Browse

My Account