Pelikenttänä koko maailma - Vertaileva tutkimus Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan ulkoasiainhallintojen edustustoverkkojen kehityksestä ja näkymistä

Abstract

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella yhtäläisyyksiä ja eroja Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan ulkoasiainhallintojen ulkomaanedustuksien edustustoverkoissa ja niiden viime vuosien kehityksessä sekä arvioida, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet tähän kehitykseen. Tutkimuksessa vertaillaan maiden edustustoverkkojen nykytilaa mm. maantieteellisten painopisteiden sekä ulkomaanedustuksen henkilövahvuuksien ja niiden hoitamien tehtäväkokonaisuuksien perusteella. Tutkimuksen tarkoituksena on myös arvioida ulkomaanedustuksien yleistä merkitystä tämän päivän maailmassa.

Tutkimuksen toteutustapa

Tutkimus on sekä kvantitatiivinen että kvalitatiivinen. Tutkimuskohteina olevien maiden ulkomaanedustuksien kehitystä tarkastellaan vertailevalta kannalta. Tutkimuksen empiirinen osio koostuu laajasta kirjallisesta lähdemateriaalista sekä Helsingissä vuoden 2008 aikana toteutetuista haastatteluista. Teoreettisen viitekehyksen tutkimukselle muodostavat New Public Management -ajattelu, Suomen julkisen hallinnon yleinen kehitys sekä samankaltaisuusteoria, joita tarkastellaan tutkimuksen kontekstissa.

Tutkimuksen tulokset

Tutkimus osoitti, että tutkittavien maiden ulkoasiainhallintojen edustustoverkot ovat jatkuvan muutoksen kohteena.. Keskeinen johtopäätös edustustoverkkojen sekä niiden kehitykseen vaikuttaneiden tekijöiden osalta on, että sekä edustustoverkoissa että tekijöissä on monista eroista huolimatta paljon yhteistä. Edustustoverkkojen koossa, tehtävissä ja maantieteellisessä rakenteessa on eroja, mutta verkkojen voidaan yleistäen todeta olevan pitkälti toisiaan vastaavat.

Tutkimuksen perusteella edustustoverkkojen kehitykseen ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat useat eri tekijät, joista keskeisimmät ovat poliittiset tekijät, taloudelliset ja resurssikysymykset, globalisaatio sekä tsunamikatastrofin vaikutukset. Tutkimus vahvisti yleisemmällä tasolla ulkoasiainhallintojen säilyttäneen merkityksensä tämän päivän maailmassa. Tulevaisuudessa ulkoasiainhallintojen merkitys tulee riippumaan niiden kyvystä vastata tutkimuksen yhteydessä esille tulleisiin haasteisiin ja uudistua.