Learning Centre

SO2-ethanol-water fractionation and enzymatic hydrolysis of forest biomass

 |  Login

Show simple item record

dc.contributor Aalto-yliopisto fi
dc.contributor Aalto University en
dc.contributor.advisor Iakovlev, Mikhail, Dr., Aalto University, Department of Forest Products Technology, Finland
dc.contributor.author Yamamoto, Minna
dc.date.accessioned 2014-09-11T09:00:13Z
dc.date.available 2014-09-11T09:00:13Z
dc.date.issued 2014
dc.identifier.isbn 978-952-60-5823-8 (electronic)
dc.identifier.isbn 978-952-60-5822-1 (printed)
dc.identifier.issn 1799-4942 (electronic)
dc.identifier.issn 1799-4934 (printed)
dc.identifier.issn 1799-4934 (ISSN-L)
dc.identifier.uri https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/13967
dc.description.abstract Utilization of forest harvest residues in a biofuel production process was studied. The chemical composition of forest biomass and its effects on processability were evaluated. The biomass was fractionated using the SO2-ethanol-water (SEW) pulping technology and optimal processing conditions were determined. Conversion of the released cellulosic fibers into sugar monomers through enzymatic hydrolysis was also studied. The raw materials included hardwood (HW) and softwood (SW) biomass which consisted mainly of branches and tree tops. The chemical composition differed clearly from that of stem wood due to the presence of bark and special tissues, such as reaction wood, in biomass. SEW fractionation efficiently dissolved lignin and hemicelluloses from biomass while cellulose remained mostly intact. The degradation of dissolved hemicelluloses was minimal and thus, compounds inhibiting the fermentation were not produced in notable quantities at normal operating conditions. However, sugar degradation was observed at severe treatment conditions. Hemicellulose dissolution and HW delignification were comparable to those of stem wood but SW delignification was clearly inferior. Especially the presence of polyphenolic acids, typical for coniferous bark, was found to reduce the degree of delignification. The negative effect of SW bark was also demonstrated by purposely adding bark to the feedstock, resulting in increased amounts of undigested wood rejects. Similar effect was not observed with HW biomass since its rejects consisted mainly of undigested bark. Both HW and SW SEW fibers were effectively hydrolyzed by commercial enzymes although SW biomass fibers required significantly higher enzyme dosages. Especially a high residual lignin content in the SEW treated fibers reduced the enzymatic hydrolysis and this explains in part the high recalcitrance of SW biomass. Besides lignin, polyphenolics present in SW bark also bind to the enzymes thereby reducing their hydrolytic activity. SW bark was found to notably impair hydrolysis while HW bark only had a negative effect on enzymatic hydrolysis at very high bark content. Based on this study it was estimated that the best method for overcoming the negative effects of bark was to apply surfactants during enzymatic treatment. It was also speculated that lignosulfonates produced in the SEW fractionation could be utilized as enzyme enhancers instead of commercial surfactants. en
dc.description.abstract Työssä tutkittiin metsähakkuutähteiden käyttöä eräässä biopolttoaineen valmistusprosessissa. Erityisesti perehdyttiin raaka-aineen kemialliseen koostumukseen sekä sen vaikutuksiin prosessissa. Metsäbiomassaa fraktioitiin SO2-etanoli-vesi-keitolla, ja prosessille määriteltiin suotuisat olosuhteet. Lisäksi tutkittiin fraktioinnista saatavan kiinteän jakeen eli kuitujen entsymaattista hydrolyysiä. Raaka-aineena käytettiin sekä havu- että lehtipuubiomassaa, joka koostui pääosin puun oksista ja latvuksista. Biomassan kemiallinen koostumus poikkesi selvästi runkopuusta johtuen sekä hakkuutähteiden sisältämistä kuoresta että erilaisista solukoista, kuten reaktiopuusta. Tutkittu fraktiointimenetelmä liuotti biomassasta tehokkaasti sekä hemiselluloosaa että ligniiniä, mutta selluloosa ei hajonnut fraktioinnin aikana. Keittonesteeseen liuenneiden sokerien hajoaminen käsittelyn aikana oli erittäin vähäistä, ja näin ollen fermentaatiota estäviä kemikaaleja ei syntynyt merkittävästi normaaleissa käsittelyolosuhteissa. Voimakkaampi käsittely nosti kuitenkin hajoamistuotteiden pitoisuutta. Hemiselluloosan liukeneminen ja lehtipuubiomassan delignifiointi olivat verrattavissa runkopuun vastaaviin tuloksiin, mutta havupuubiomassan delignifiointi oli huomattavasti heikompaa johtuen etenkin havupuukuoren fenolihapoista. Havupuukuoren haitallinen vaikutus todistettiin myös tutkimalla kuoripitoisuuden kasvattamisen vaikutusta rejektien määrään ja laatuun: puurejektin määrä lisääntyi selvästi kuoripitoisuuden noustessa. Lehtipuulla vastaavaa vaikutusta ei havaittu, vaan rejekti koostui pääosin kuoresta. Sekä havu- että lehtipuukuidut hydrolysoituivat tehokkaasti kaupallisen entsyymiliuoksen avulla, mutta havupuubiomassa vaati huomattavasti korkeampia entsyymiannoksia. Tutkitulla fraktiointimenetelmällä valmistettujen kuitujen ominaisuuksista erityisesti korkean ligniinipitoisuuden todettiin heikentävän entsymaattista hydrolyysiä, mikä osaltaan vaikeutti havupuukuitujen käsittelyä. Ligniinin lisäksi myös kuoren fenolihapot voivat sitoa entsyymejä heikentäen niiden tehokkuutta. Havupuukuori heikensi entsymaattista hydrolyysiä merkittävästi, kun taas lehtipuukuorella oli negatiivinen vaikutus vain huomattavan korkeissa kuoripitoisuuksissa. Lisäksi tutkimuksessa arvioitiin, että pinta-aktiivisten aineiden käyttö entsymaattisessa hydrolyysissä on paras tapa vähentää kuoren haittavaikutuksia. Näiden kaupallisten kemikaalien sijaan fraktioinnissa syntyviä lignosulfonaatteja voitaisiin mahdollisesti hyödyntää saantojen parantamisessa. fi
dc.format.extent 70 + app. 69
dc.format.mimetype application/pdf en
dc.language.iso en en
dc.publisher Aalto University en
dc.publisher Aalto-yliopisto fi
dc.relation.ispartofseries Aalto University publication series DOCTORAL DISSERTATIONS en
dc.relation.ispartofseries 124/2014
dc.relation.haspart [Publication 1]: Rakkolainen, M., Iakovlev, M., Teräsvuori, A-L., Sklavounos, E., Jurgens, G., Granström, T., van Heiningen, A. (2010) SO2-ethanol-water fractionation of forest biomass and implications for biofuel production by ABE fermentation. Cellulose Chemistry and Technology, 44(4-6), 139-145.
dc.relation.haspart [Publication 2]: Yamamoto, M., Iakovlev, M., van Heiningen, A. (2011) Total mass balances of SO2-ethanol-water (SEW) fractionation of forest biomass. Holzforschung, 65(4), 559–565.
dc.relation.haspart [Publication 3]: Yamamoto, M., Iakovlev, M., van Heiningen, A. (2014) Kinetics of SO2-ethanol-water (SEW) fractionation of hardwood and softwood biomass. Bioresource Technology, 155, 307-313. DOI: 10.1016/j.biortech.2013.12.100
dc.relation.haspart [Publication 4]: Yamamoto, M., Iakovlev, M., van Heiningen, A. (2014) The effect of chemical and physical characteristics of spruce SEW pulps on enzymatic hydrolysis. Cellulose, DOI 10.1007/s10570-014-0396-y.
dc.relation.haspart [Publication 5]: Yamamoto, M., Iakovlev, M., Bankar, S., Tunc, M.S., van Heiningen, A. (2014) Enzymatic hydrolysis of hardwood and softwood harvest residue fibers released by sulfur dioxide-ethanol-water fractionation. Bioresource Technology, 167, 530-538. DOI: 10.1016/j.biortech.2014.06.054
dc.relation.haspart [Publication 6]: Yamamoto, M., Niskanen, T., Iakovlev, M., Ojamo, H., van Heiningen, A. (2014) The effect of bark on sulfur dioxide-ethanol-water fractionation and enzymatic hydrolysis of forest biomass. Bioresource Technology, 167, 390-397. DOI: 10.1016/j.biortech.2014.06.019
dc.subject.other Biotechnology en
dc.subject.other Energy en
dc.subject.other Paper technology en
dc.title SO2-ethanol-water fractionation and enzymatic hydrolysis of forest biomass en
dc.title Metsäbiomassan SO2-etanoli-vesi-fraktiointi ja entsymaattinen hydrolyysi fi
dc.type G5 Artikkeliväitöskirja fi
dc.contributor.school Kemian tekniikan korkeakoulu fi
dc.contributor.school School of Chemical Technology en
dc.contributor.department Puunjalostustekniikan laitos fi
dc.contributor.department Department of Forest Products Technology en
dc.subject.keyword bark en
dc.subject.keyword biorefinery en
dc.subject.keyword enzymatic hydrolysis en
dc.subject.keyword forest biomass en
dc.subject.keyword sulfur dioxide -ethanol-water (SEW) fractionation en
dc.subject.keyword biojalostamo fi
dc.subject.keyword entsymaattinen hydrolyysi fi
dc.subject.keyword kuori fi
dc.subject.keyword metsäbiomassa fi
dc.subject.keyword rikkidioksidi-etanoli-vesi-fraktiointi fi
dc.identifier.urn URN:ISBN:978-952-60-5823-8
dc.type.dcmitype text en
dc.type.ontasot Doctoral dissertation (article-based) en
dc.type.ontasot Väitöskirja (artikkeli) fi
dc.contributor.supervisor van Heiningen, Adriaan, Prof., Aalto University, Department of Forest Products Technology, Finland
dc.opn Zhu, Junyong, Dr., USDA Forest Service, United States
dc.date.dateaccepted 2014-08-19
dc.rev Henriksson, Gunnar, Professor, KTH, Sweden
dc.rev Park, Sunkyu, Assistant Professor, NC State University, United States
dc.date.defence 2014-09-26


Files in this item

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

Search archive


Advanced Search

article-iconSubmit a publication

Browse