Personalised assistive products : managing stigma and expressing the self

Loading...
Thumbnail Image
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Arts, Design and Architecture | Doctoral thesis (monograph) | Defence date: 2014-01-31
Date
2014
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Language
en
Pages
335
Series
Aalto University publication series DOCTORAL DISSERTATIONS, 1/2014
Abstract
In the design of assistive products, the focus is on the products’ assistive utility functions. Less attention is paid to functions which could allow users to identify with the products, or to express their identities. Associations that assistive products create are seldom addressed. More research has been carried out on the stigma of disability than on the possible stigma caused by assistive products. Yet, it appears that rather than experiencing disability as stigmatising, particularly young people associate stigma with using assistive products and attempt to influence that. Personalisation of assistive products is a phenomenon that has not yet been studied, at least not from the viewpoint of managing stigma. In this doctoral research, the stigma of using assistive products is explored from the viewpoint of design. Answers are sought for how young adults with physical disability experience the design of assistive products (including accessible space) in use, what the assumed stigma associated with the products is like, and how young adults manage the stigma. A perspective is adopted, which considers people with disability as active and inventive in relation to their assistive products. The personalization of assistive products is explored as a means of managing the assumed stigma. The phenomenon of personalising assistive products is approached as a case. Understanding the phenomenon is gained by exploring literature on products’ role in identification, a questionnaire on assistive device satisfaction, an Internet database about users’ inventive product modifications, interviews with professionals who work with users, and interviews with users who have personalised their assistive products. A theoretical framework, which has also guided the analysis of the data, considers the role of products in identification. The social and material construction of the self, similarity and difference between people, and the emergence of roles, types and stereotypes are unfolded. The meaning of products in constructing and expressing the self is explored. Perceiving and interpreting products, various product functions and managing impression with products are discussed. Particularly products that stigmatise and stereotype are in the focus and light is shed on the nature and emergence of stigma, the assumed stigma of using assistive products, and people’s techniques in managing stigma. Diverse angles help understand the multifaceted consequences of using assistive products. The findings are organised into a typology where users’ experiences of both ready-made and personalised assistive products are categorised into types and subtypes, which describe the various functions assistive products can have. The negative types, Instruments, Misrepresentations and Uniforms, reveal the complexity of the stigma associated with current ready-made assistive products. The neutral types, Shields and Mainstream Products, show how users managed the stigma by personalising the products. The positive types, Accessories, Handicrafts and Prestige Items, introduce how personalisation can be extended to expressing the self. The research reveals how personalisation adds aesthetic, social and identity functions to products that have previously been considered as having primarily assistive ones. Assistiveness is proposed as a shared semantic quality of assistive products, which could be adjusted through personalisation. The research is positioned in the field of design research in industrial and strategic design. In studying assistive products’ role in expressing and constructing their users’ identities, the research interconnects conceptions of user experience, inclusive design and design semantics. The research contributes to earlier research by discussing the problematics of assistive products also from the viewpoint of design. It shows that design can have a significant role in diminishing the stigma of assistive products, and how users view themselves and are viewed by other people. The research proposes that more expertise is needed in managing what is involved in the use of assistive products and presents benefits that engaging users and designers in the process can have. By introducing personalised assistive products and their functions that extend beyond assistive ones, the research proposes that assistive products need to, and also can be, viewed as any products.

Apuvälineiden muotoilussa keskitytään tuotteiden avustaviin toimintoihin. Vähemmän huomiota kiinnitetään sellaisiin käyttötarkoituksiin, joiden avulla käyttäjät voisivat samaistua tuotteisiin tai ilmaista identiteettejään. Apuvälineiden herättämiin mielikuviin kohdistetaan huomiota vain harvoin. Apuvälineiden käyttöön mahdollisesti liittyvää leimaa on tutkittu vähemmän kuin vammaisuuden leimaavuutta. Silti vaikuttaisi, että erityisesti nuoret kokevat apuvälineen käytön, ennemmin kuin vammaisuuden, leimaavaksi ja yrittävät vaikuttaa siihen. Apuvälineiden personalisointia ei vielä ole tutkittu ainakaan leiman hallinnan näkökulmasta. Tässä väitöskirjatutkimuksessa on selvitetty, miten nuoret aikuiset, joilla on liikuntavamma, kokevat apuvälineiden (mukaan lukien esteettömän tilan) muotoilun käytössä, millainen apuvälineisiin liittyvä leima on ja miten nuoret aikuiset ovat hallinneet leimaa. Käyttäjät, joilla on liikuntavamma, nähdään aktiivisina ja kekseliäinä suhteessa apuvälineisiinsä. Apuvälineiden personalisointia tarkastellaan keinona hallita apuvälineiden käytön oletettua leimaa. Apuvälineiden personalisointia lähestytään tapauksena. Ilmiötä pyritään ymmärtämään tarkastelemalla kirjallisuutta, joka käsittelee tuotteiden merkitystä käyttäjän identiteetille, ja empiiristä aineistoa, joka koostuu apuvälinetyytyväisyyttä mittaavasta kyselystä, käyttäjien apuvälineideoita sisältävästä internet-tietokannasta sekä käyttäjärajapinnassa työskentelevien asiantuntijoiden ja apuvälineitä personalisoivien käyttäjien haastatteluista. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys, joka on myös ohjannut aineiston analyysiä, keskittyy tuotteiden merkitykseen identiteetin ilmaisussa ja rakentumisessa. Siinä perehdytään identiteetin sosiaaliseen ja materiaaliseen rakentumiseen, yksilöiden väliseen samankaltaisuuteen ja erilaisuuteen, roolien, tyyppien ja stereotyyppien ilmaantumiseen, tuotteiden havaitsemiseen ja tulkitsemiseen sekä tuotteiden erilaisiin käyttötarkoituksiin ja tehtäviin vaikutelman hallinnassa. Erityisesti tarkastellaan tuotteita, jotka leimaavat ja stereotyypittävät. Lisäksi selvitetään leiman olemusta ja ilmaantumista, apuvälineiden käytön oletettua leimaa ja yksilöiden keinoja hallita leimaa. Erilaiset näkökulmat tuottavat kattavan ymmärryksen apuvälineiden käytön monitahoisista seurauksista. Tutkimuksen tuloksena käyttäjien kokemukset valmisapuvälineistä ja personalisoiduista apuvälineistä on jaettu tyyppeihin, jotka kuvaavat apuvälineiden erilaisia mahdollisia käyttötarkoituksia. Negatiiviset tyypit, Instrumentit, Vääristelmät ja Univormut, paljastavat nykyisten valmisapuvälineiden käyttöön liitetyn leiman monitahoisuuden. Neutraalit tyypit, Kilvet ja Valtavirtatuotteet, osoittavat miten käyttäjät ovat pyrkineet hallitsemaan leimaa apuvälineitä personalisoimalla. Positiiviset tyypit, Asusteet, Käsityöt ja Statusesineet, esittävät miten personalisointi voidaan ulottaa myös osaksi identiteetin ilmaisua. Tutkimus paljastaa, miten personalisointi lisää esteettisiä, sosiaalisia ja identiteettiin liittyviä käyttötarkoituksia tuotteille, jotka on perinteisesti nähty vain avustavina. Avustavuutta ehdotetaan apuvälineitä yhdistäväksi semanttiseksi ominaisuudeksi, jota voidaan säädellä personalisoinnilla. Tutkimus sijoittuu muotoilun tutkimukseen ja edustaa teollisen muotoilun alaa. Se yhdistää käyttökokemuksen, inklusiivisen suunnittelun ja muotoilun semantiikan käsityksiä pohtiessaan apuvälineiden tehtävää käyttäjän identiteetin ilmaisussa ja rakentumisessa. Tutkimus tuo muotoilun näkökulman apuvälineiden ongelmallisuutta käsittelevään aiempaan tutkimukseen. Se osoittaa, että muotoilulla voi olla merkittävä rooli apuvälineisiin liitetyn leiman vähentämisessä ja siinä, miten käyttäjät näkevät itsensä ja tulevat nähdyiksi. Tutkimuksessa esitetään, että apuvälineiden käyttöön liittyvän kokonaisuuden hallinnassa tarvitaan lisää asiantuntijuuksia. Siinä ehdotetaan, mitä hyötyä on siitä, että myös käyttäjät ja muotoilijat otetaan osaksi apuvälineisiin liittyvää prosessia. Esittelemällä personalisoituja apuvälineitä ja niiden muitakin kuin avustavia käyttötarkoituksia tutkimus ehdottaa, että apuvälineet pitää ja ne myös voidaan nähdä kuten mitkä tahansa tuotteet.
Description
Supervising professor
Koskinen, Ilpo, Prof., Aalto University, School of Arts, Design, and Architecture, Finland
Thesis advisor
Vihma, Susann
Keywords
physical disability, young adults, assistive products, personalisation, industrial design, stigma, liikuntavammaiset, nuoret aikuiset, apuvälineet, personalisointi, teollinen muotoilu, leima
Other note
Citation