Managing Strategic Service Networks: Contingency View of Integration in the Context of Component Services

Abstract

The design and management of strategic service networks are key requirements for organizational competitiveness in the modern networked service economy. The understanding of service network management is, however, still in the emergent stages within industrial network and supply chain management research. The study presented here investigates how and why strategic service networks are managed, focusing particularly on the management of integration in component service networks. The research is grounded in the premises of the structural contingency theory, the information-processing perspective, and the value network framework of three ideal types of strategic networks – stable, established, and emerging. The research consists of an in-depth literature analysis of network management and service supply chain management research and a multiple-case study analyzing a total of 15 component service networks in the context of the residential real estate sector in Finland. The conclusions are three-fold. First, the common patterns of integration management in the three ideal types of strategic component service networks are to some extent contingent on the network type characterized by different sources and/or overall level of uncertainty. Second, a further contextualization of integration reveals that the management of integration in stable and established component service networks is contingent on service-, network-, and environment-related characteristics, four of them being general across networks and additional four conditioning spatially complex networks. Third, because emerging networks are inherently continuously evolving, the management of integration and its contribution to network evolution is contingent on both initial and changing levels of uncertainty. The study contributes to industrial network management research by empirically elaborating and refining the original value network framework, thus offering a contingency view of the management of integration in component service networks. The study also advances service supply chain management research by revealing patterns of integration mechanisms in component service supply networks during ongoing service exchange as contingent on the characteristics of the exchanged services, the supply network structure, and the supply environment. In general, the findings support the emerging contingency views of network and supply chain management.

Strategisten palveluverkostojen muodostaminen ja johtaminen ovat organisaatioiden kilpailukyvyn avaintekijöitä nykyaikaisessa verkottuneessa palvelutaloudessa. Ymmärrys palveluverkostojen johtamisesta on kuitenkin vasta varhaisessa kehitysvaiheessa liiketoimintaverkostojen ja tuotantoketjujen johtamisen tutkimuksessa. Tämä tutkimus selvittää miten ja miksi palveluverkostoja johdetaan, keskittyen erityisesti integraation johtamiseen komponenttipalveluverkostoissa. Tutkimus pohjautuu rakenteelliseen kontingenssiteoriaan, informaation prosessoinnin näkökulmaan ja arvoverkkoviitekehykseen, joka jakaa strategiset liiketoimintaverkostot kolmeen ideaalitapaukseen, sisältäen vakiintuneet tuotantoverkostot, liiketoimintaa kehittävät verkostot ja innovaatioverkostot. Tutkimus koostuu verkostojohtamisen ja palvelutuotantoverkkojen tutkimusalueiden perusteellisista kirjallisuuskatsauksista sekä tapaustutkimuksesta, jossa analysoidaan yhteensä 15 asuinkiinteistöalan komponenttipalveluverkostoa Suomessa. Tutkimuksessa havaitaan, että integraation johtaminen ideaalitapausten mukaisissa komponenttipalveluverkostoissa on tietyssä määrin, muttei täysin riippuvainen verkoston tyypistä, joille kullekin tunnusomaista on tietyn tyyppinen ja tasoinen epävarmuus. Sen sijaan, integraation tarkempi sitominen tutkittavaan kontekstiin osoittaa, että integraation johtaminen vakiintuneissa ja liiketoimintaa kehittävissä komponenttipalveluverkostoissa on riippuvainen kullekin palvelulle, verkostolle ja toimintaympäristölle tunnusomaisista olosuhdetekijöistä. Näistä neljä olosuhdetekijää tunnistetaan vaikuttaviksi kaikille tutkituille verkostoille ja neljä lisätekijää maantieteellisesti hajautuneille verkostoille. Lisäksi, koska nousevat komponenttipalveluverkostot ovat luonteeltaan jatkuvasti muuttuvia, integraation johtaminen ja sen vaikutus verkoston kehittymiseen ovat riippuvaisia sekä epävarmuuden tasosta kehitystyön alkuvaiheessa että sen muutoksesta kehitystyön edetessä. Tutkimus edistää verkostojohtamisen tutkimusta jatkokehittämällä empiriaan pohjaten yleistä arvoverkkoviitekehystä tarjoten näin kontingenssiteoreettisen näkökulman integraation johtamisesta komponenttipalveluverkoissa. Lisäksi, tutkimus edistää palvelutuotantoverkkojen tutkimusta osoittamalla integraation johtamisen yhdenmukaisuudet riippuvaisiksi palvelujen, verkostorakenteiden ja toimintaympäristön olosuhdetekijöistä. Yleisesti, tutkimuksen löydökset tukevat alati voimistuvaa kontingenssinäkökulmaa liiketoimintaverkostojen ja tuotantoketjujen johtamisesta.