Käsittelen tässä teoksessa muistoa, tyhjän tilan konseptia ja taiteellisen prosessin merkitystä. Näistä kolmesta elementistä muotoutuu tausta työn aiheelle, installaatiolle lapsuusmuistosta. Tämä aihe kiinnostaa minua henkilökohtaisuudellaan ja käsittelen siinä aiheita, joita olen tutkinut jo aiemmin muissa teoksissani.
Tavoitteena on vastata kysymykseen mikä on lapsuusmuistojen merkitys tämän päivän taiteellisessa työskentelyssä? Asetin kysymyksen alussa ja vastasin siihen tutkimalla eri taiteilijoiden töitä, joissa he käsittelevät omia lapsuusmuistojaan. Rajasin kysymyksen omaan tekemiseeni, jotta alue ei olisi liian laaja. Teos käsittelee omaa lapsuudenmuistoani siitä, miten istuin ja katselin tyhjyyteen eräänä hetkenä lapsuudessani.
Olennaisia käsitteitä ovat muistot, tyhjyys ja prosessin merkitys. Tutkin näitä käsitteitä lähdekirjallisuuden avulla, joista löytyi monia kiinnostavia konsepteja edelleen työstettäväksi. Esimerkkejä löytyi niin kirjallisuuden teoriasta kuin taidehistoriastakin. Käytin myös vanhoja valokuvia inspiraation lähteenä tutkimuksen alussa. Työn edetessä käytin hyväkseni valokuvauksen keinoja kirjatessani prosessin etenemistä. Tästä muotoutui eräänlainen työskentelypäiväkirja kuvallisena versiona, josta tein erillisen valokuvakirjan.
Työn tulokset esitän installaationa ja valokuvakirjana. Valokuvakirja näyttää prosessin eri vaiheet dokumentoituina ja installaatio lopputuloksen tästä prosessista. Itse lopputulos on avoin ja osa seitsemän viikon tekoprosessia. Työstä koostuu omaelämäkerrallinen teos, jonka lopputulos on fragmentaarinen.