Visual knowing and visualizing knowledge in knowledge-intensive organizations

Abstract

This dissertation investigates the visual dimension of knowing and knowledge creation in knowledge-intensives organizations in Finland and Japan. Previously knowledge creation theories have predominantly focused on written and oral communication, and cognitive matters, therefore overlooking the visual and sociomaterial dimensions. To counter this, I have adopted a performative/ sociomaterial approach to visual knowing and visualizing knowledge to acknowledge the importance of non-human entities. The theoretical framework constructed for this dissertation draws on research in sociomateriality, knowing, and visual performativity in order to look at knowledge creation as a process enacted through action. This dissertation consists of five essays out of which three are empirical ones. Data for the essays was collected in three different settings: an academic unit in a leading university in Finland, a financial unit of a North European automotive industry company's Japanese subsidiary, and a Finnish design export event in Tokyo, Japan. Findings in this dissertation illustrate that knowledge creation and knowing are inherently visual, and that our understanding of them as cognitive and phenomenological processes should be complemented with sociomateriality. Moreover, findings also suggest that knowledge creation processes yield objects and artifacts that do not contain knowledge per se, but instead they – together with individuals – enable performative knowledge and knowing to emerge. The theoretical insights and empirical findings in this dissertation broaden our current understanding of knowledge creation processes by arguing for a more multifaceted stance towards knowledge and knowing. Instead of looking at knowledge as a separate entity, in this dissertation claims have been set forth that argue for visual knowing and visualizing knowledge.

Tämä väitöskirja pureutuu tietämisen ja tiedon luomisen visuaaliseen ulottuvuuteen tietointensiivisissä organisaatioissa Suomessa ja Japanissa. Aiempi tiedon luomisen tutkimus on pääasiassa keskittynyt kirjalliseen ja suulliseen viestintään sekä tiedon kognitiivisuuteen, jolloin visuaalisuus ja performatiivisuus ovat jääneet melkeinpä kokonaan huomiotta. Voidaksemme paremmin ymmärtää elottomien asioiden merkityksen tiedon luomisessa olen tässä väitöskirjassa lähestynyt visuaalista tietoa ja tiedon visualisointia performatiivisuuden ja sosiomateriaalisuuden näkökulmasta. Väitöskirjan teoreettinen viitekehys pohjautuu sosiomateriaalisuuteen, tietämiseen, ja visuaaliseen performatiivisuuteen, jolloin tiedon luominen ymmärretään aktiivisena prosessina. Väitöskirja koostuu yhteensä viidestä paperista, joista kolmessa on kerätty empiiristä tutkimusmateriaalia. Aineisto kerättiin kolmessa eri kontekstissa: johtavan suomalaisen yliopiston yksikkö, pohjoiseurooppalaisen autoteollisuuden yrityksen japanilaisen tytäryhtiön rahoitusyksikkö, ja suomalaisen muotoilun vientitilaisuus Tokiossa, Japanissa. Löydökset korostavat tiedon luomisen ja tietämisen visuaalisuutta ja osoittavat sosiomateriaalisuuden merkityksen yhtälössä. Lisäksi väitöskirjassa kerätty aineisto osoittaa elottomien asioiden merkityksen tiedon näkökulmasta: tiedon luomisen prosessit tuottavat asioita ja objekteja, jotka itsessään eivät sisällä tietoa, mutta jotka mahdollistavat performatiivisen tiedon ja tietämisen synnyn. Teoreettiset oivallukset ja empiiriset havainnot tässä väitöskirjassa laventavat ymmärrystämme tiedon luomisen prosesseista haastamalla vallalla olevat käsitykset tiedosta pääosin verbaalisena ilmiönä. Sen sijaan että tieto ymmärrettäisiin itsenäisenä entiteettinä, tämä väitöskirja korostaa tiedon ja tietämisen visuaalisuutta.