Pielisen säännöstelyn vaikutus Pielisen, Pielisjoen ja Saimaan virkistyskäyttöön

 |  Login

Show simple item record

dc.contributor Aalto-yliopisto fi
dc.contributor Aalto University en
dc.contributor.advisor Linjama, Teppo
dc.contributor.author Wuori, Marja
dc.date.accessioned 2014-02-17T11:16:38Z
dc.date.available 2014-02-17T11:16:38Z
dc.date.issued 2014-01-27
dc.identifier.uri https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/12588
dc.description.abstract Työssä tarkasteltiin, millaisia vaikutuksia Pielisen säännöstelemisellä olisi vesistöjen virkis-tyskäyttöön. Virkistyskäyttövaikutuksia tutkitaan Pielisen ja sen alapuolisten vesistönosien Pielisjoen ja Saimaan osalta. Pielisen säännöstelymahdollisuutta selvitetään, koska Pielisen ranta-asukkaille on aiheutunut kuivina vuosina haittaa alhaisista loppukesän vedenkorkeuk-sista. Pielinen on Suomen suurin säännöstelemätön järvi. Pielisen alapuolella on kuitenkin voimalaitos, joka juoksuttaa vettä Pieliselle lasketun luonnonmukaisen purkautumiskäyrän mukaan. Pielisen menovirtaama riippuu täten ainoastaan Pielisen vedenkorkeudesta. Sään-nöstelyn vaikutuksia tutkittiin viiden erilaisen juoksutusvaihtoehdon avulla. Näistä Pielis-painotteinen ja Pielisjoki-painotteinen edustivat säännöstelyä ja luomu, semiluomu ja ha-vaittu luonnonmukaisia ja poikkeusjuoksutukset huomioivia vertailutilanteita. Vaikutuksia Pielisen ja Saimaan virkistyskäyttöön tutkittiin käyttämällä Fortumin kehittä-mää VIRKI-mallia. Malli kuvaa ranta-asukkaille aiheutuvan laskennallisen virkistyskäyttö-haitan sen perusteella, kuinka hyvin vedenkorkeus pysyy optimivyöhykkeellä. Tulosten pe-rusteella säännöstelyn avulla pystyttäisiin pienentämään Pielisellä aiheutuvia virkistyskäyt-töhaittoja merkittävästi. Vertailuajanjaksona 1962–2011 Pielis-painotteisen juoksutuksen aiheuttama haitta Pielisellä oli 924 000 € ja Pielisjoki-painotteisen juoksutuksen aiheuttama haitta oli 928 000 €, kun taas luonnonmukaisen säännöstelyn haitta oli 2 823 000 €. Sään-nöstelyn avulla pystyttäisiin siis pienentämään virkistyskäytölle aiheutuva haitta kolmas-osaan luonnonmukaisesta. Pielis-painotteisen ja Pielisjoki-painotteisen juoksutuksen erot aiheutuvat juoksutusvaihtoehtojen toiminnasta hyvin kuivina vuosina. Saimaalla pienimmän virkistyskäyttöhaitan aiheuttaisi Saimaan poikkeusjuoksutukset huomioiva semiluomu. Sillä haitta on 27 904 000 €. Pielis-painotteisen virkistyskäyttöhaitta on 29 817 000 € ja Pielisjoki-painotteisen 29 762 000 € eli ne aiheuttavat semiluomuun verrattuna noin 7 % suuremmat haitat. Saimaan kokonaishaitat ovat Pielistä suuremmat, koska Saimaalla on lähes kymmenkertainen määrä rannassa sijaitsevia vakituisia ja vapaa-ajan asuntoja. Pielisjoella haastateltiin ranta-asukkaita ja mallinnettiin eri juoksutusvaihtoehtojen vaiku-tusta vedenkorkeuksiin. Ranta-asukkaiden haastatteluiden perusteella viime vuosien suu-rimmista ja pienimmistä virtaamista oli koettu aiheutuneen haittaa virkistyskäytölle. Vir-tausmallinnusohjelmalla mallinnettiin pieniä virtaamia vastaavat vedenkorkeudet. Mallin-nustilanteessa juoksutusvaihtoehtojen välinen ero vedenkorkeuksissa oli korkeintaan 13 cm. Mahdollinen Pielisjoen lyhytaikaissäännöstely voisi aiheuttaa tätä suurempia vedenkorkeuden muutoksia. fi
dc.description.abstract This study focused on the regulation of Lake Pielinen and its impacts on the recreational water use. The recreational effects were studied on Lake Pielinen, River Pielisjoki and Lake Saimaa. River Pielisjoki and Lake Saimaa were studied, because they are located downstream of Lake Pielinen in the water system. The possibility to regulate Lake Pielinen is investigated, because dry years have led to low water levels that are harmful to the recreational water use of the lake. Lake Pielinen is the biggest unregulated lake in Finland. There is a power plant at the outlet of the lake, but its outflow is determined according to the natural discharge rating curve of the lake. The effects of the regulation were researched with five different regulation alternatives. Pielinen weighted and Pielisjoki weighted alternatives represented regulation while natural, semi-natural and observed alternatives represented natural discharge and discharge that takes exceptional water amounts into account when defining the flow rates of Lake Saimaa. The regulation effects on the recreational use of Lake Pielinen and Lake Saimaa were studied with the VIRKI-model that is developed in Fortum. The model describes the computational amount and value of recreational use based on how well the water surface remains on its optimum level. The results show that the disadvantages caused to Lake Pielinen could be significantly reduced in comparison with the natural situation. During the reference period 1962–2011 the Pielinen weighted alternative caused disadvantage of 924 000 € in Lake Pielinen, Pielisjoki weighted alternative disadvantage of 928 000 €, and natural alternative disadvantage of 2 823 000 €. This means that regulation could help to decrease the disad-vantages for recreational use to one third compared with the natural flows. Pielinen and Pielisjoki weighted alternatives had differences only in very dry years. The smallest recrea-tional effects on Lake Saimaa were caused by the semi-natural alternative. In Saimaa, the disadvantage of semi-natural was 27 904 000 €, the disadvantage of Pielinen weighted 29 817 000 € and the disadvantage of Pielisjoki weighted 29 762 000 €. Pielinen and Pielisjoki weighted alternatives caused 7 % more disadvantage than semi-natural. Saimaa had larger total disadvantage than Pielinen, because Saimaa had ten times more lakefront properties. On River Pielisjoki, fourteen riverfront property owners were interviewed and the effect of different regulation alternatives on water levels was modelled. Based on the interviews the highest and lowest water levels of the recent years had been experienced to cause disad-vantage to recreational use. The flow modelling program was used to model the water levels during low flows. According to modelling in low flow situation the biggest water level differ-ence between the alternatives was 13 cm. If the hourly variation in the regulation of River Pielisjoki were adopted, that would cause larger water level changes. en
dc.format.extent 99 + 17
dc.format.mimetype application/pdf en
dc.language.iso fi en
dc.title Pielisen säännöstelyn vaikutus Pielisen, Pielisjoen ja Saimaan virkistyskäyttöön fi
dc.title Effect of the regulation of lake Pielinen on the recreational use of lake Pielinen, river Pielisjoki and lake Saimaa en
dc.type G2 Pro gradu, diplomityö en
dc.contributor.school Insinööritieteiden korkeakoulu fi
dc.subject.keyword vesistösäännöstely fi
dc.subject.keyword säännöstely fi
dc.subject.keyword virkistyskäyttö fi
dc.subject.keyword VIRKI-malli fi
dc.subject.keyword Pielinen fi
dc.subject.keyword Saimaa fi
dc.subject.keyword Pielisjoki fi
dc.subject.keyword water regulation en
dc.subject.keyword regulation en
dc.subject.keyword recreational use en
dc.subject.keyword VIRKI-model en
dc.subject.keyword Pielinen en
dc.subject.keyword Saimaa en
dc.subject.keyword Pielisjoki en
dc.identifier.urn URN:NBN:fi:aalto-201402191431
dc.programme.major Vesi- ja ympäristötekniikka fi
dc.programme.mcode R3005 fi
dc.type.ontasot Master's thesis en
dc.type.ontasot Diplomityö fi
dc.contributor.supervisor Koivusalo, Harri
dc.programme Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan koulutusohjelma fi
dc.location fi


Files in this item

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

Search archive


Advanced Search

article-iconSubmit a publication

Browse

My Account