Ympäristötieto vesienhoidossa - Case Säkylän Pyhäjärvi

Abstract

Vesistöihin liittyvän ympäristötiedon määrä kasvaa jatkuvasti, sillä dataa kerätään manuaalisen pistehavainnoinnin lisäksi jatkuvatoimisilla mittausantureilla sekä kaukokartoituksella. Ympäristötietoa käytetään muun muassa vesiensuojelukohteiden toimivuuden arvioinnissa sekä vesistöjen tilasta tiedottamisessa. Yksittäiseen järveen liittyvä tieto voi olla kuitenkin hajautunut hyvinkin monille tahoille ja kokonaiskuvan hahmottaminen voi olla haastavaa.

Tässä työssä perehdyttiin ympäristötietojärjestelmiin ja niiden hyödyntämismahdollisuuksiin vesienhoidossa paikkatiedon ja vuorovaikutteisuuden näkökulmista käyttäen esimerkkinä Säkylän Pyhäjärveä. Pyhäjärvi-instituutti kerää ja käsittelee jatkuvasti Pyhäjärveen liittyvää dataa ja tämän työn tavoitteena oli tutkia mahdollisuuksia hyödyntää Pyhäjärvi-instituutin data entistä paremmin. Työssä selvitettiin, voisiko verkkopohjainen ympäristötietojärjestelmä olla toimiva ratkaisu Pyhäjärvi-instituutin datan varastointiin ja tarkasteluun ja parantaa sen hyödynnettävyyttä vesienhoidossa. Työssä rakennettiin verkkopohjainen ympäristötietojärjestelmä, joka koostuu tietokannasta, rajapintapalvelusta sekä karttasovelluksesta. Tietokantaan koottiin tietoa Pyhäjärven valuma-alueella toteutetuista vesiensuojelutoimenpiteistä sekä vedenlaatudataa, ja tietokannan tietoja hyödynnettiin karttasovelluksessa rajapintapalvelun kautta. Ympäristö-tietojärjestelmän toteutuksessa hyödynnettiin käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteita.

Verkkopohjaisen ympäristötietojärjestelmän avulla voidaan lisätä datan hyödynnettävyyttä huomattavasti. Tietokanta luo hyvän pohjan eri tietojen yhdistämiselle ja rajapintapalvelun avulla tietokannan tietoa voidaan hyödyntää helposti valmiissa paikkatieto-ohjelmistoissa. Karttasovellus kokoaa järven ja sen valuma-alueen tiedot yhteen ja auttaa hahmottamaan kokonaisuuksia tarjoten visuaalisen ja yksinkertaisen työkalun datan tarkasteluun. Käyttäjäkeskeinen suunnittelu tuo vuorovaikutteisuutta ympäristötietojärjestelmän suunnitteluun ja toteutukseen ja lisää järjestelmän käytettävyyttä.

Kasvavan datamäärän tallennus ja hyödyntäminen edellyttävät tiedonhallintamenetelmien kehittymistä sekä vuorovaikutteisuuden lisääntymistä vesienhoidon eri toimijoiden välillä. Standardoidut menetelmät tiedonhallinnassa sekä tiedon visuaalinen esitystapa lisäävät datan hyödynnettävyyttä ja vuorovaikutteisilla työkaluilla sekä sosiaalisen median avulla mahdollistetaan eri sidosryhmien välinen vuorovaikutus.

The amount of environmental information related to water management is steadily growing as the data is collected with continuous measurement sensors and remote sensing in addition to the manual measurements. Environmental information is used, among other things, to evaluate the functioning of water conservation actions and to inform the state of water bodies. However, the information related to an individual lake can be distributed to many parties and perceiving the overall picture can be challenging.

This study examined the environmental information systems (EIS) and their potential in water management from the spatial and interactive point of view using lake Säkylän Pyhäjärvi as an example. Pyhäjärvi Institute collects and processes continuously data related to Pyhäjärvi and the objective of this work was to study the possibilities to take advantage of Pyhäjärvi Institute data better. The aim was to study whether a web-based EIS could be a viable solution for storing and surveying the data of Pyhäjärvi Institute and improve the usability of the data in water management. In the study it was constructed a web-based EIS, which consists of a database, a web service and a map application. The database includes information of the water conservation measures in Pyhäjärvi catchment area and water quality data, and the database information was used in map application via web service. The principles of user-centred design were used in constructing the EIS.

A web-based EIS can be used to significantly increase the usability of the data . The database provides a good basis for combining different data and via a web service the data can be used easily in the GIS software. The map application brings together the data of the lake and its catchment area and helps to identify entities, providing a visual and simple tool for data analysis. User-centered design brings interactivity to EIS design and implementation and increases the usability of the system.

The storage and utilization of the growing amount of data storage will require development of methods for data management and interactivity between different actors in water management. Standardized methods in data management as well as the visual presentation of information increase the usability of the data and interactive tools and social media enable the interaction between various stakeholders.