Mahdollisuuksien kaupunkikylä: Tutkielma eheän kaupunkirakenteen suunnittelusta kaupungin laidalle monimuotoisen kaupunkipientalotypologian avulla, case: Viiskorpi

Abstract

Kaupungistumiskehityksen myötä pääkaupunkiseudun väestö kasvaa, mikä edellyttää uusien asuntojen rakentamista. Uusia alueita kaavoitetaan myös kaupunkien reuna-alueille. Niissä on haastavaa vastata samanaikaisesti sekä suomalaisten monimuotoisiin asumistoiveisiin että ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden vaatimuksiin. Diplomityön toimeksiantona on ollut tutkia, miten erilaisia pienimittakaavaisia talotyyppejä käyttämällä voitaisiin vastata Viiskorven asukasmäärätavoitteisiin osallisnäkökulman huomioivalla tavalla.

Diplomityö vastaa kysymykseen ”Miten kaupungin reuna-alueilla voitaisiin hyödyntää erilaisia kaupunkipientaloja eheän ja osallisnäkökulman huomioivan asuinympäristön suunnittelussa?” seuraavien alakysymysten avulla: 1) Mitä on kaupunkirakenteen eheys? 2) Miten eheää kaupunkirakennetta voidaan kaupunkisuunnittelun keinoin edistää kaupunkien reuna-alueilla? 3) Minkälaisia rakennustyyppejä voitaisiin käyttää eheässä ja pienimittakaavaisessa kaupunkirakenteessa kaupungin reuna-alueilla? 4) Millainen voisi olla kaupunkipientalovaltainen ja kaupunkirakenteeltaan eheä Viiskorven kaupunkikylä Espoossa?

Diplomityön alussa esitellään tarkastelukehikko, jossa eheän kaupunkirakenteen piirteitä kuvataan sekoittuneisuuden, tiiveyden, saavutettavuuden ja kutsuvuuden käsitteiden avulla. Lisäksi luodaan katsaus asumispreferensseihin sekä asumisen, työnteon ja kulutuksen trendeihin. Sen jälkeen diplomityössä kuvataan tarkastelukehikkoon tukeutuen suunnitteluperiaatteita, joiden avulla voidaan edistää kaupunkirakenteen eheyttä kaupunkien reuna-alueilla. Tämän jälkeen esitellään suomalaisen ja kansainvälisen typologiakirjallisuuden avulla koostettu eheän ja pienimittakaavaisen asuinalueen rakennustypologia, jossa talotyyppejä arvioidaan työssä esiteltyjen suunnitteluperiaatteiden ja asumispreferenssejä koskevan tiedon valossa.

Prosessin myötä muodostunutta tietoa sovelletaan Viiskorven ideasuunnitelmaan, joka keskittyy erityisesti kaupunkirakenteen mittakaavatasolle. Sen tavoitteet perustuvat yleiskaavaan sekä CAVE-pilotin yhteydessä järjestettyihin vuorovaikutustyöpajoihin. Se havainnollistaa keinoja, joita käyttämällä voidaan tuottaa osallisnäkökulman ja asumispreferenssit huomioivaa pienimittakaavaista mutta eheää kaupunkirakennetta. Näitä ovat etenkin kytkettävien kaksi- ja kolmikerroksisten kaupunkipientalotyyppien käyttö, rakentaminen tiiviisti joukkoliikennepysäkin ja lähipalveluiden muodostaman keskuksen ympärille sekä rakennusten korkeuden ja massoittelun vaihettuminen niin, että olemassa olevien asuinalueiden viereen rakennetaan väljimmin ja matalimmin. Ideasuunnitelma tarjoaa materiaalia Viiskorven kaavoituksen ja vuorovaikutusprosessin tueksi.

As urbanization continues, the population of the Helsinki metropolitan area is growing, and new housing is needed. Some of the new areas are also being planned on the outskirts of the city. It is challenging to simultaneously meet the demand for low-rise housing, preferred by majority of the Finnish population, and the requirements of ecological, social, and economic sustainability. The assignment of the thesis has been to investigate how a diverse low-rise housing typology could be used to meet the design goals of Viiskorpi urban village while considering the perspective of locals. The thesis has been made as a part of the CAVE pilot, which researches digital participation methods.

The thesis addresses the question: ”To accommodate participant perspectives, how could different low-rise housing types be utilized in the design of a walkable neighborhood in the outskirts of the city?”. The question is divided into following sub-questions: 1) What is walkable urban structure? 2) How can urban planning and design promote walkable urban structure in the outskirts of cities? 3) What kinds of building typologies could be used in a walkable and small-scale urban structure in the outskirts of a city? 4) What could walkable and small-scale Viiskorpi urban village in Espoo be like?

The thesis begins by establishing a framework in which the characteristics of a walkable urban structure are described using the concepts of mixed land use, density, accessibility, and attractiveness. Additionally, a quick overview of some housing, work, and consumption trends is provided. Based on this framework, the thesis then describes planning principles that can promote urban walkability in the outskirts of cities. Subsequently, using Finnish and international typology literature, a low-rise housing typology for a walkable residential area is created. The housing types are reviewed based on the planning principles of a walkable neighborhood and the Finnish housing preferences presented earlier in the work.

The knowledge generated throughout the process is then applied to create a neighborhood-level conceptual plan of the urban village of Viiskorpi. Its objectives are based on the official master plan and the participatory workshops conducted during the CAVE pilot. The conceptual plan illustrates principles which can be used to design a low-rise, yet walkable neighborhood next to an existing one. The principles include the use of connected two- and three-story housing types, building densely around a center formed by local services and a public transportation stop, and having lower and sparser building masses adjacent to the existing residential area. It offers supportive material for further design and participation in the planning of Viiskorpi urban village.