Näyttelijän ohjaaminen ennen kuvauksia - Harjoitukset osana elokuvaohjaajan ennakkotyötä

Abstract

Opinnäytetyö tutkii harjoitusten tarpeellisuutta ja funktiota elokuvan teon prosessissa. Tutkimuskysymyksenä on, mitä asioita kannattaa suunnitella, ohjata ja harjoitella ennen varsinaisia kuvauksia. Opinnäytetyössä tarkastellaan harjoittelun hyötyjä ja mahdollisia haittoja. Lisäksi jäsennän työssä, kuinka harjoitukset suunnitellaan ja toteutetaan sekä avaan ohjaajan ja näyttelijän välistä työsuhdetta.

Tutkin aihetta laadullisin tutkimusmenetelmin haastattelujen, kirjallisten lähteiden ja omien kokemusteni kautta. Lähteinä käytän elokuva-alan kirjallisuutta sekä kuuden kotimaisen elokuvaohjaajan haastatteluja. Haastatteluilla pyrin tuomaan opinnäytteeseen kotimaisten ohjaajien näkökulmaa aiheeseen ja selvittämään kuinka he valmistautuvat kuvauksiin näyttelijöiden kanssa.

Ohjaaja aloittaa luottamussuhteen rakentamisen näyttelijään jo roolitus vaiheesta alkaen. Ohjaajan ja näyttelijän välinen luottamuksellinen työsuhde on edellytys luovalle prosessille. Harjoitusvaiheessa luodaan yhteiset työtavat, jotka pätevät myös kuvauksissa, jotta työskentely olisi mahdollisimman sujuvaa ja kommunikointi avointa.

Ohjaaja ja näyttelijä valmistautuu yhdessä kuvauksiin tekemällä dramaturgisen purun, taustatutkimusta ja harjoittelemalla eri menetelmin. Yhteistyön avulla näyttelijän ilmaisu ja elokuvallinen kerronta voivat saavuttaa tarinallisesti toimivan ja katsojaan vetoavan elokuvan.

Opinnäytteen johtopäätöksenä totean, että harjoittelu on kannattavaa ja suositeltavaa sisällyttää osaksi elokuvan teon prosessia. Harjoitusten tavoitteena ei ole päästä valmiiseen lopputulokseen. Havaitsin opinnäytteen myötä, että harjoitukset auttavat ohjaajaa ja näyttelijöitä kehittämään tarinaa ja syventämään henkilöhahmoja. Harjoitukset mahdollistavat kokeilut, tutkimisen ja paineettoman työskentelyn.

The thesis explores the necessity and function of rehearsals in the process of filmmaking. The research question examines what aspects should be planned, directed, and practiced before the actual shooting. The thesis examines the benefits and possible drawbacks of rehearsals. Additionally, I analyze how rehearsals are planned and executed, and I delve into the working relationship between the director and actors.

I use qualitative research methods and learn about the topic through interviews, written sources, and my own experiences. The sources include film industry literature and interviews with six Finnish film directors. Through the interviews, I aim to provide the perspective of domestic directors on the topic and understand how they prepare for the shootings with actors.

The director starts building a trusting relationship with the actor from the casting phase onwards. The director-actor relationship based on trust is essential for the creative process. During the rehearsal phase, they establish common working methods that also apply during the shootings, ensuring smooth collaboration and open communication.

The director and actor prepare for the shootings together by analyzing the script, conducting background research, and rehearsing using different methods. Through this collaboration, the actor's performance and cinematic storytelling can achieve a compelling and engaging film.

As a conclusion of the thesis, I assert that rehearsals are beneficial and recommended to be included in the filmmaking process. The goal of rehearsals is not to reach a finished end result. I discovered through the thesis that rehearsals help the director and actors develop the story and deepen the characters. Rehearsals enable experimentation, exploration, and pressure-free work.