Onnellinen tila - Onnellisuuden muotoilu sisustusarkkitehtuurin keinoin

Abstract

Rakennetun ympäristön laatu on yksi suurimmista, mutta usein mainitsemattomista onnen sekä kurjuuden syistä. Tämän päivän moderni ihminen viettää 90% ajastaan sisätiloissa ja nämä tilat vaikuttavat merkittävästi käyttäjän henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin. Tilat muokkaavat käyttäjän ajatuksia, tunteita ja käyttäytymistä ilman, että välttämättä käyttäjä itsekkään tiedostaa sitä. Tutkimukset ovat osoittaneet, että sisustusarkkitehtuurilla on oma roolinsa ihmisten onnellisuuden edistämisessä. Hyvä ja tarkoituksenmukainen tilasuunnittelu voi auttaa elämään onnellisempaa ja terveellisempää elämää, rakentamaan inhimillisempiä yhteiskuntia sekä mahdollistaa toivottua tulevaisuutta.

Onnellinen tila – taiteen maisterin opinnäyte tutkii, miten sisustusarkkitehtuurilla voidaan vaikuttaa ihmisten onnellisuuteen ja hyvinvointiin kodin ja työn ulkopuolisissa ympäristöissä. Keskiössä ovat suomalaiset julkiset kirjastotilat. Opinnäytetyö sisältää kaksi osiota: kirjallinen osio, jossa rakennetaan tietoperustaa varsinaiselle suunnitelmalle, sekä Turun kaupungin Kulttuurin kärkihankkeelle toimeksiantona toteutettu produktio-osio, joka pitää sisällään konsepti tasoisen suunnitelman Pansion kirjaston lasten ja nuorten osaston sekä satuhuoneen tiloista. Opinnäytetyön keskeisenä tavoitteena on koota tietoa ja tunnistaa konkreettisia ratkaisuja sekä tarjota uutta näkökulmaa, mitä asioita tulisi huomioida onnellisemman rakennetun ympäristön suunnittelussa.

Kirjallisessa osuudessa tutustutaan onnellisuuden osatekijöihin ja tarkastellaan niitä sisustusarkkitehtuurin näkökulmasta, pohditaan miten empatia ja yhteissuunnittelu voisivat toimia sisustusarkkitehdin metodeina tilan käyttäjien onnellisuuden muotoilussa sekä miten eri tilaelementeillä voidaan muotoilla onnellista tilakokemusta. Kirjallisuuskatsauksen lähteinä käytetään aiheeseen liittyvää kirjallisuutta, verkkojulkaisuja ja tutkimuksia sekä aihetta tukevaa kuva-aineistoa. Produktio-osuudessa esitellään suunnittelukohteen konseptitasoinen tilasuunnitelma, joka pohjautuu niin esteettisesti, sosiaalisesti kuin ekologisesti kestäviin ratkaisuihin. Suunnitelman tavoitteena on edistää tilan käyttäjien onnellisuutta ja hyvinvointia ja parantaa tilojen viihtyisyyttä. Lopputulos on saatu aikaan osallistamalla käyttäjiä suunnittelun alkuvaiheessa yhteissuunnittelun metodeja käyttäen. Ymmärrystä suunnittelukohteen taustoista syvennetään henkilökunnan haastatteluilla ja ymmärrystä kirjastojen lapsilähtöisestä yhteissuunnittelusta sekä onnellisuuden ja yhteissuunnittelun vuorovaikutuksesta lisätään asiantuntijan teemahaastattelulla.

The quality of the built environment is one of the biggest, but often unmentioned, causes of happiness and misery. Today's modern human spends 90% of his time indoors and these spaces have a significant impact on the user's mental and physical well-being. The spaces shape the user's thoughts, feelings and behaviour without the user necessarily being aware of it. Studies have shown that interior architecture has its own role in supporting people's happiness. Good and appropriate spatial design can help lead a happier and healthier life, build more humane societies, and enable the desired future.

Happy interior - the Master thesis examines how interior architecture can influence people's happiness and well-being in environments outside of home and work. The focus is on Finnish public library interiors. The thesis contains two sections: The first section is the literature study part, where a literature review is built for the actual plan. The second section is a production part, which includes the spatial concept for the spaces of the children's and youth department and the story room of the Pansio library in Turku. The production part has been done as commission by the Cultural spearhead project of the City of Turku. The main goal of the thesis is to gather information and identify concrete solutions, as well as to offer a new perspective on what issues should be considered when designing a happier built environment.

In the written part, we get to know the components of happiness and examine them from the perspective of interior architecture, consider how empathy and co-design could work as methods of an interior architect in shaping the happiness of the users of space, and how different interior elements can be used to shape a happy interior experience. The sources of the literature review are literature related to the topic, online publications and studies, as well as image material supporting the topic. In the production part, a concept-level spatial plan of the design case is presented, which is based on aesthetically, socially, and ecologically sustainable solutions. The goal of the plan is to promote the happiness and well-being of the space's users and to improve the comfort of the space. The end result has been achieved by involving users in the initial stages of planning using co-design methods. The understanding of the backgrounds of the design case is deepened by staff interviews, and the understanding of child-oriented co-design in libraries and the interaction of happiness and co-design is increased by a themed interview with an expert.