Nykyajan yhteiskuntaa määrittävät mittavat globaalit megatrendit, kuten ilmastonmuutos, teknologinen kehitys, kaupungistuminen, yhteiskunnan ikärakenteen vanheneminen ja biodiversiteetin köyhtyminen. Nämä megatrendit ovat samanaikaisesti sekä haasteita että mahdollisuuksia, joiden parissa Suomen kunnat joutuvat toimimaan. Kestävä kehitys, joka tasapainottaa ympäristölliset, sosiaaliset ja taloudelliset tekijät, on keskeinen käsite näiden haasteiden kohtaamisessa ja mahdollisuuksien hyödyntämisessä.
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin kestävän kehityksen strategista johtamista Suomen pienissä kunnissa. Tavoitteena oli saada syvällisempi ymmärrys siitä, kuinka kunnanjohtajat suhtautuvat kestävän kehityksen periaatteisiin ja mihin haasteisiin he törmäävät pyrkiessään edistämään näitä periaatteita strategisen johtamisen kautta. Tutkimuksen keskiössä olivat taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen kestävyys, joita tutkittiin haastattelemalla pienten kuntien kunnanjohtajia puolistrukturoidun haastattelututkimuksen avulla.
Tutkimustulokset osoittavat, että ymmärrys kestävästä kehityksestä vaihtelee huomattavasti, mutta monet kunnat näkevät kuitenkin kestävän kehityksen mahdollisuutena tukea kunnan elinvoimaa. Haastatteluissa nousi esiin tarve selvälle kestävän kehityksen määrittelemiselle, indikaattoreiden valinnalle, sekä normeihin pohjautuvalle johtajuudelle. Nämä havainnot valottavat myös tarvetta parantaa kestävän kehityksen ymmärrystä kuntaorganisaation sisällä ja sen systemaattista soveltamista kunnan strategioissa ja päätöksenteossa.
Tämä tutkimus ehdottaa kahdenlaista toimenpidettä: 1) että kunnat ottaisivat käyttöön Yhdistyneiden Kansakuntien vapaaehtoisen paikallisen arvion, joka auttaisi kuntia ymmärtämään, hyödyntämään sekä järjestelmällisesti seuraamaan kestävän kehityksen tilaa ja tavoitteita paremmin, sekä 2) että valtio vahvemmin ohjaisi sekä tukisi kuntien kestävän kehityksen työtä, mukaan lukien joko laajentamalla ilmasto- (2022/423) tai tarkentamalla kuntalakia (2015/410) ja tarjoamalla kunnille helposti saavutettavia ja ymmärrettäviä, kuntakohtaisia kestävän kehityksen tilastoja. Nämä toimenpiteet voivat parantaa kestävän kehityksen systemaattista soveltamista kuntien strategioissa ja päätöksenteossa.
Det moderna samhället definieras av betydande globala megatrender såsom klimatförändringar, teknologisk utveckling, urbanisering, en åldrande demografisk struktur och minskning av biologisk mångfald. Dessa megatrender utgör samtidigt både utmaningar och möjligheter som kommunerna i Finland måste ta itu med. Hållbar utveckling, som balanserar miljömässiga, sociala och ekonomiska faktorer, är ett centralt koncept för att möta dessa utmaningar och utnyttja dessa möjligheter.
Denna studie undersöker hur hållbar utveckling leds strategiskt i små kommuner i Finland. Målet var att få en djupare förståelse för hur kommunledare förhåller sig till principerna för hållbar utveckling och vilka utmaningar de stöter på när de försöker främja dessa principer genom strategiskt ledarskap. Studien fokuserade på ekonomisk, social och miljömässig hållbarhet, vilket undersöktes genom semistrukturerade intervjuer med ledare för små kommuner.
Forskningsresultaten visar att förståelsen för hållbar utveckling varierar avsevärt, men många kommuner ser hållbar utveckling som en möjlighet att stödja kommunens vitalitet. Intervjuerna belyste behovet av en klar definition av hållbar utveckling, val av indikatorer och normbaserat ledarskap. Dessa observationer även belyser behovet av att förbättra förståelsen för hållbar utveckling inom kommunala organisationer och dess systematiska tillämpning i kommunala strategier och beslutsfattande.
Denna studie föreslår två nivåer av åtgärder: 1) att kommunerna börjar använda Förenta Nationers frivilliga lokala granskning, vilket skulle hjälpa kommunerna att förstå, utnyttja och systematiskt övervaka status och mål för hållbar utveckling mer effektivt, och 2) att staten mer kraftfullt styr och stödjer kommunernas arbete för att främja hållbar utveckling, inklusive att antingen bredda till klimatlagen (2022/423) eller förtydliga kommunallagen (2015/410), och tillhandahålla kommunerna med lättillgänglig och begriplig, kommunspecifik hållbar utvecklingsstatistik. Dessa åtgärder skulle kunna förbättra den systematiska tillämpningen av hållbar utveckling i kommunala strategier och beslutsfattande.
Modern society is defined by substantial global megatrends such as climate change, technological advancements, urbanization, the aging demographic structure, and biodiversity loss. These megatrends simultaneously pose challenges and opportunities that municipalities in Finland must address. Sustainable development, which balances environmental, social, and economic factors, is a crucial concept in confronting these challenges and leveraging these opportunities.
This study examines the strategic management of sustainable development in small municipalities in Finland. The goal was to gain a deeper understanding of how municipal leaders approach the principles of sustainable development and the challenges they encounter when attempting to promote these principles through strategic management. The study focused on economic, social, and environmental sustainability, investigated through semistructured interviews with small municipalities' leaders.
Research results indicate that understanding of sustainable development varies significantly, but many municipalities see sustainable development as an opportunity to support the vitality of the municipality. Interviews highlighted the need for clear definition of sustainable development, help with the choice of indicators, and stronger norm-based leadership from the state. These findings also illuminate the need to enhance understanding of sustainable development within municipal organizations and its systematic application in municipal strategies and decision-making.
This study suggests two types of measures: 1) that municipalities adopt the United Nations proposed Voluntary Local Review, which would help municipalities understand, utilize, and systemically monitor the status and objectives of sustainable development more effectively, and 2) that the state more strongly guides and supports municipalities' work on sustainable development, including either broadening the Climate Act (2022/423) or specifying the Municipal Act (2015/410), and providing municipalities with easily accessible and understandable, municipality-specific sustainable development statistics. These measures could enhance the systematic application of sustainable development in municipal strategies and decision-making.
Submit a publication
Browse
Statistics