Viherkatot, viherkannet ja viherkerroin ekologisen jälleenrakennuksen välineinä 2000-luvun Helsingin maisema-arkkitehtuurissa

Abstract

Tämän diplomityön aiheena on viherkatto- ja viherkansirakentaminen sekä viherkerrointyökalu ekologisen jälleenrakennuksen välineinä maisema-arkkitehtuurissa. Ekologinen jälleenrakennus pohjautuu työssäni BIOS-tutkimusyksikön määritelmään. Sen suhteen määrittely suomalaiseen maisema-arkkitehtuuriin muodostaa työn teoreettisen viitekehyksen. Keskeisin tutkimuskysymys työssäni on selvittää toimivatko viherkatot, viherkannet ja viherkerroinmenetelmä ekologisen jälleenrakennuksen välineinä – minkälaisia materiaalisia, ekologisia, sosiaalisia, taloudellisia ja ajallisia ominaisuuksia niillä on tai arvioidaan olevan, miten ne suhteutuvat ekologisen jälleenrakennuksen tavoitteisiin ja reunaehtoihin ja minkälaisia jatkokysymyksiä ilmenee. Aihetta tukevina kysymyksinä työssä tarkastellaan kompensaatiokäsitteitä ja viherpesua sekä niiden suhdetta viherkattoihin, viherkansiin ja viherkertoimeen sekä ekologiseen jälleenrakennukseen.

Tutkielman metodina ovat kirjallisuustutkielma ja puolistrukturoidut teemahaastattelut. Viherkansirakentamisen suhdetta ekologiseen jälleenrakennukseen arvioidaan kirjallisuustutkielman sekä 2000-luvulla Helsingissä toteutuneiden esimerkkikohteiden ja kohteiden suunnittelijoiden tai niitä tuntevien maisema-arkkitehtien ja asiantuntijoiden haastattelujen avulla. Myös viherkertoimen merkitystä tarkastellaan kirjallisuustutkielman ja haastattelunäkemysten kautta. Haastateltavien näkemyksiä reflektoidaan teoreettista viitekehystä ja kirjallisuustutkielmaa vasten.

Viherkatoilla, -kansilla ja -kertoimella on hyviä ja huonoja ominaisuuksia ekologisesti, sosiaalisesti, taloudellisesti ja ajallisesti. Niille asetetaan kirjallisuudessa merkittävää painoarvoa erilaisten ympäristöongelmien ratkomiseen, mutta niiden suhde ekologiseen jälleenrakennukseen piirtyy vaikeana. Välineiden arvo määrittyy aina tapauskohtaisesti eri tavoin eri näkökulmista, eikä yhtä vastausta niiden puolesta tai vastaan ole. Niiden voi parhaimmillaan nähdä toteuttavan ekologisen jälleenrakennuksen tavoitteita jossain määrin, mutta yleisesti aihe vaatii lisätutkimusta. Merkittävimpiä jatkotutkimuksen aiheita ovat laajemmat kysymykset ekologisen jälleenrakennuksen suhteesta kaupunkirakenteen tiiviyteen sekä rakentamisen elinkaariin. Näiden kautta määrittyy tarkemmin myös välineiden suhde ekologiseen jälleenrakennukseen; yksittäisiä ominaisuuksia tarkastellessa katoaa arvion kannalta oleellinen laajempi konteksti, jonka osaksi välineet asettuvat. Ne ovat lopulta pieni osa kokonaisuutta, jossa niiden myönteistä merkitystä korostetaan toisinaan liikaa. Välineet eivät itsessään kykene vastaamaan merkittävästi ekologisen jälleenrakennuksen ydinkysymyksiin.

The subject of this thesis are green roofs, green decks and factor tool as the means of ecological rebuilding in landscape architecture. The definition of ecological rebuilding is based on the one proposed by BIOS research unit. The relationship of ecological rebuilding to the Finnish landscape architecture forms thesis’ theoretical framework. The main research question is to find out whether green roofs, green decks and green factor tool work as the means of ecological rebuilding – what type of material, ecological, social, economical and temporal qualities do they possess or are estimated to have, how they relate to the objectives and conditions of the ecological rebuilding and what type of following research questions emerge. Topics of offsets and green washing and their relationship to green roofs, green decks, green factor tool and ecological rebuilding are viewed as supporting questions.

The methods of the thesis are literature review and semi-structured interviews. The relationship of the selected means are evaluated by literature review and thematic interviews about example projects of lanscape architecture designs in the 21st century Helsinki. Interviews were conducted with landscape architects and experts responsible of designing the projects or they were otherwise familiar with them. The outlooks of the interviewees on the subjects of thesis were reflected against the literature review and theoretical framework.

Ecological, social, economical and temporal qualities of green roofs, decks and green factor tool are both beneficial and adverse. Yet major importance as means to solve various environmental problems are generally posed upon them. However, their relationship to ecological rebuilding appears complex. The value of the means is defined each time differently depending on the selected viewpoint and context. There’s no single apparent answer in favor of or against them. At best they can be seen to realise the objectives of ecological rebuilding to some extent but generally the subject requires additional research. The most significant follow up topics are large-scale questions about the stance of ecological rebuilding to dense urban planning and questions about the life cycle of buildings in general. These questions determine a more detailed picture of the role of green roofs, decks and green factor tool in ecological rebuilding as well, since focusing on separate qualities of the selected means is inevitable to lose the essential larger context of which they are a part of. Green roofs, green decks and green factor tool are a minor part of the whole urban development scheme in which their benefits are occasionally emphasized excessively. In the end they are incapable of significantly solving the core problems of ecological rebuilding.