Rahoitusinstrumenttien raportointi ja arvostaminen suomalaisten pk-yritysten tilinpäätöksissä – Suomen kirjanpitolaki 5:2a § ja IFRS 9

Abstract

Tämän maisteritutkielman tarkoituksena oli tutkia suomalaisten pk-yritysten rahoitusinstrumenttien raportointia ja arvostamista tilinpäätöksessä. Rahoitusinstrumenttien arvostaminen on kokenut muutoksen vuonna 2016 uudistetun Suomen kirjanpitolain myötä, kun KPL alkoi sallia rahoitusinstrumenttien arvostamisen käypään arvoon. Soveltamalla KPL 5:2a §:ää, josta käytetään myös nimitystä IFRS-optio, yritykselle tulee noudatettavaksi myös vuonna 2018 julkaistu IFRS 9 -standardi. Käypään arvoon arvostamisesta koituvat veroseuraamukset ovat myös erityisesti pk-yritysten kannalta olennainen asia ottaa huomioon.

Tutkielman teoriaosuus (luku 2) aloitetaan termien määrittelyllä, jossa käsitellään työn kannalta olennaisimmat käsitteet. Käsitteiden määrittelyn jälkeen seuraavassa alaluvussa käsitellään rahoitusvälineiden arvostamista kirjanpitolain mukaisesti, jonka lisäksi esitellään kirjanpitoasetuksen vaatimat liitetiedot, mikäli yritys KPL 5:2a §:ää päättää soveltaa. Tämän jälkeen seuraavat alaluvut käsittelevät IFRS 9 -standardia, joka muodostuu kolmesta eri kokonaisuudesta: luokittelu ja arvostaminen, arvonalentumiset ja suojauslaskenta. Suojauslaskentaa käsitellään lyhyesti kahdessa omassa alaluvussa vielä erikseen, sen ollessa muita hieman laajempi kokonaisuus. Luvun viimeisessä alaluvussa käsitellään realisoitumattomien arvonmuutosten verotuskäytäntöä.

Tutkielman empiirinen osuus (luku 3) koostuu asiantuntija haastatteluista, joita tehtiin yhteensä kahdeksan kappaletta. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina ja henkilöt valikoitiin heidän asiantuntemuksensa ja kokemuksen perusteella. Haastattelut järjestettiin Microsoft Teamsin välityksellä verkossa ja nauhoitettiin, jonka jälkeen aineisto litteroitiin ja sieltä etsittiin havaintoja tutkielman eri teemoihin liittyen, joiden perusteella myös tutkimuskysymykset on laadittu.

Tutkielmasta saadut tulokset viittaavat siihen, että pk-yritykset soveltavat IFRS-optiota hyvin vähäisesti. Tähän johtaneita syitä ovat esimerkiksi työnmäärän merkittävä lisääntyminen, laajempien liitetietovaatimusten takia sekä rahoitusinstrumentteihin liittyvä osaamisen puute. Liitetietojen laajuuden koetaan sitovan yrityksen aikaa sekä lisäävän kustannuksia, jolloin IFRS-option soveltamisesta saatava hyöty ja siitä aiheutuvat haitta, eivät ole tasapainossa. Selkeätä näkemystä siitä, että IFRS-option soveltaminen lisääntyisi tulevaisuudessa ei myöskään ole.

The purpose of this Master’s thesis was to explore the reporting and valuation of financial instruments of Finnish SMEs in the financial statements. The valuation of financial instruments has undergone a change in 2016 with the reformed Finnish Accounting Standards, when they started allowing financial instruments to be valued at fair value. By applying FAS § 5:2a, which is also known as the IFRS option, the company will also have to comply with the IFRS 9 standard published in 2018. The tax consequences arising from valuation at fair value are also an essential matter to notice, especially for SMEs.

The theory part of this study (Chapter 2) begins with a definition of terms, which discusses the most relevant concepts considering the thesis. After that, the next subchapter contains information about the valuation of financial instruments in accordance with the FAS, which also includes the notes required by the accounting regulation, if the company decides to apply FAS § 5:2a. The following subchapter deal with the IFRS 9 standard, which consists of three different main phases: classification and valuation, impairments, and hedge accounting. Hedge accounting is briefly discussed in two separate subchapters, as it is a slightly broader entity than the others. The last subchapter deals with the taxation practice of unrealized changes in the value of financial instruments.

The empirical part of the thesis (Chapter 3) consists of the expert interviews, which were conducted in total of eight. The interviews were carried out as theme interviews and the participants were selected based on their expertise and experience. The interviews were organized and recorded online via Microsoft Teams, after which the material was transcribed and then the key points were searched from the material. The chapter 3 has been divided in four different themes based on which the research questions have also been prepared.

The results obtained from the thesis indicate that SMEs apply the IFRS option very rarely. The reasons that led to this are, for example, a significant increase in the amount of work, due to the extensive requirements for the notes, and a lack of expertise related to financial instruments. The scope of the notes is perceived to tie up the company’s time and increase costs, in which case the benefit from the application of the IFRS option and the resulting harm are not balanced. There is also no clear opinion that the application of the IFRS option would increase in the future.