Moraalinen vastuunjako julkisessa yritysvastuukeskustelussa - Etnometodologinen kategoria-analyysi yritysten vastuun poliittisista implikaatioista

Abstract

Tutkielman tavoitteena on selvittää, minkälaista yhteiskunnallista moraalista vastuunjakoa julkisessa yritysvastuukeskustelussa tuotetaan. Yritysvastuu voidaan kehystää poliittisilla järjestelmillä, joiden kautta yritysvastuukeskustelussa voidaan välttää poliittiset yksinkertaistukset (Mäkinen ja Kourula 2012). Moraalinen vastuujako viittaa tapaan, jolla erilaisille yhteiskunnallisille toimijoille on jaettu poliittisista, sosiaalisista ja taloudellisista vastuuta erilaisissa poliittisissa järjestelmissä (sama). Lisäksi diskursiivisen näkökulman ottaminen yritysten vastuuseen mahdollistaa sen tarkastelun jatkuvasti muutoksessa olevana ilmiönä, jonka sisällöstä käydään jatkuvasti neuvottelua julkisessa debatissa (Hirsto ja Moisander 2010).

Suomessa käyty julkinen keskustelu yksityisten terveydenhoitoyritysten verotuksesta on hyvä esimerkki tällaisesta vuorovaikutuksesta, jota tutkimalla voidaan päästä käsiksi yritysvastuun poliittisiin implikaatiohin. Tutkimusaineistonani käytän paitsi päivälehdissä julkaistuja uutisia, mielipidekirjoituksia ja uutisanalyyseja myös yhtiöiden julkaisemia tiedotteita. Analysoin aineistoa etnometodologisella kategoria-analyysilla. Sen avulla on mahdollista eritellä vuorovaikutuskäytäntöjä, joilla tuotetaan ja neuvotellaan sosiaalista ja moraalista järjestystä (Housley ja Fitzgerald 2009).

Tunnistin tutkimuksessani toisaalta hyvinvointikapitalismiin viittaavia moraalisia työnjakoja ja toisaalta libertaristisia tai uusliberaaleja näkemyksiä tuottavaa kategoriatyötä. Edellinen ilmenee moraalisen työn osoittamisessa julkisia palveluja tukeville yhtiöille, eduskunnalle ja poliittisille päättäjille sekä medialle. Jälkimmäisiä poliittisia käsityksiä taas tuottavat erityisesti asiakkaiden, omistajien ja kilpailuedun hyödyntäminen vastuukeskustelussa. Huomionarvoista tutkimani tapauksen kannalta on myös se, että poliittisia taustaoletuksia ei juurikaan eritellä eksplisiittisesti julkisessa keskustelussa. Etnometodologisesti käsitettynä yritysvastuu on erottamattomasti poliittinen ja moraalinen ilmiö, ja erilaisten moraalis-poliittisten resurssien osoittaminen julkiselle debatille lisää paitsi ymmärrystämme ilmiöstä myös auttaa argumentoimaan monipuolisempia näkökulmia siihen.