Parlamentaarisen datan avoimuus on tärkeää muun muassa päätöksenteon läpinäkyvyyden ja parlamentaariseen keskusteluun liittyvän tutkimuksen kannalta. Semanttinen parlamentti konsortiohanke kokosi yhteen kaikki täysistuntojen puheenvuorot ja täysistunnoissa puhuneet henkilöt aina eduskunnan perustamisesta 1907 saakka luomalla linkitetyn avoimen datan infrastruktuurin, Parlamenttisammon.
Dataa on rikastettu esimerkiksi tunnistamalla puheenvuoroista henkilömainintoja, joiden pohjalta tässä työssä luodaan kansanedustajien ja puolueiden välisiä verkostoja. Työssä esitellään ensin verkosto- ja viiteanalyysi sekä käydään läpi niiden välisiä yhteyksiä. Työssä muodostetaan viiteanalyysistä tuttuja viittaus- ja yhteisviittausverkostoja sekä bibliografiseen kytkentään perustuvia verkostoja, joita analysoidaan viite- ja verkostoanalyysin menetelmin. Verkostojen avulla pyritään tunnistamaan parlamentaarisissa keskusteluissa aktiivisia ja keskeisiä henkilöitä sekä tutkimaan, onko puheenvuoroissa tehtyjen henkilömainintojen taustalla toistuvia kaavoja.
Viittausverkostojen avulla saatiin selville, että usein mainittuja kansanedustajia ovat ministereinä toimineet henkilöt ja itse paljon henkilömainintoja puheenvuoroissaan tekevät kansanedustajat. Paljon viittauksia tekevistä henkilöistä puolestaan kukaan ei toiminut ministerinä ja suurin osa heistä oli opposition edustajia. Yhteisviittausverkoston avulla saatiin selville henkilöt, jotka on mainittu usein samojen kansanedustajien toimesta, kun taas bibliografiseen kytkentään perustuvan verkoston avulla selvitettiin, ketkä kansanedustajista ovat maininneet usein samoja henkilöitä.
Suurin vaikuttava tekijä siihen, ketkä henkilöön viittaavat tai keitä henkilö mainitsee puheenvuoroissaan vaikuttaa olevan henkilön puolueen parlamentaarinen rooli, hallitus tai oppositio. Selkeitä kansanedustajien ryhmittymiä ei kuitenkaan löydetty henkilömainintojen perusteella tässä työssä käytetyillä menetelmillä. Otettaessa huomioon puheenvuorojen lauseet, joissa henkilömaininnat tapahtuvat, opposition ja hallituksen poliitikkojen jako muuttuu selkeämmäksi. Lopussa työssä pohditaan, voisiko henkilömainintojen perusteella löytää selkeämpiä kansanedustajien ryhmittymiä ottamalla esimerkiksi paremmin huomioon henkilömainintojen kontekstit.
Open parliamentary data enables research related to parliamentary debates and makes political decision making more transparent. Semantic Parliament consortium project has collected, harmonized and published all parliamentary debate speeches given in Parliament of Finland since 1907, related people and groups by creating linked open data infrastructure ParliamentSampo.
The data has been enriched by recognizing and linking person name mentions from debate speeches. In this work, based on person name mentions in parliamentary debate speeches different networks between members of Parliament (MPs) and parties are constructed. Networks are then analyzed using methods from network analysis and bibliometrics. The purpose of this work is to find out who are the most central MPs in parliamentary debates, how members of different parties mention each other in their speeches and if there are any patterns in the person name mentions.
Analyses of the citation network reveal most active debaters as well as most mentioned MPs. Most mentioned people are often ministers or people who have mentioned a lot of other MPs. Co-citation network reveals who are often mentioned together with other MPs and bibliographical coupling networks tell who have often mentioned same people.
The parliamentary role of the parties of politicians seem to be the most significant factor that affects who mentions some particular MP and whom some particular MP mentions. However, no clear clusters of MPs are found based on person name mentions using the methods described in this work. Finally additional strategies for finding possible patterns in person name mentions are discussed.