An ecosystem perspective on challenges in the circularity transition: a case study from the textile industry

Abstract

To make the textile industry more sustainable, circular economy would need to be more widely adopted. The main objective of the thesis was to investigate the challenges organizations experience early on in this adoption process. Organizations interviewed were examined through the innovation ecosystem framework, which refers to interconnected actors aiming to materialize an innovative value proposition, here manufacturing apparel out of recycled textile waste. To get a comprehensive understanding of the challenges facing the ecosystem, interviewees represented various actors: textile waste collectors and sorters, industry associations, fiber producers, apparel manufacturers, retailers and fashion brands. Regulatory uncertainty, difficulty of coordinating the ecosystem and supply chain, consumers attitudes and lower profitability of the circular model were identified as the main challenges. The ecosystem position of these actors and how it affects the challenges was also studied. Brands that are often ecosystem leaders emphasized the regulatory and coordinator challenges more, whereas companies in the supply chain are more worried about the profitability of the circular model. The main strategic implication for a smaller innovator is an opportunity to improve the limited cooperation between brands and subsequent layers of the supply chain through their technology. Potential avenues for future research include quantitatively analyzing identified challenges, examining entire functioning ecosystems as well as benchmarking industries where circular economy development is further ahead.

Kiertotalous tarjoaa mahdollisuuden tekstiilitoimialalle tehdä toiminnastaan kestävämpää. Tämän työn päämääränä oli selvittää tekstiilialan eri toimijoiden kohtaamia haasteita kiertotalouden siirtymän alkuvaiheessa. Haastateltavia organisaatioita käsitellään innovaatioekosysteemi-termin kautta. Se viittaa toisistaan riippuvaisiin toimijoihin, jotka työskentelevät yhdessä uuden innovaation toteuttamiseksi, tässä tapauksessa vaatteiden valmistaminen kestävästi tekstiilijätteestä. Jotta ekosysteemin tilasta saadaan kattava kuva, työssä haastatellaan kaikenlaisia organisaatioita alalta; tekstiilijätteen kerääjiä sekä lajittelijoita, alan yhdistyksiä, kuiduntuottajia, vaatevalmistajia, jälleenmyyjiä ja muotibrändejä. Keskeisimmiksi haasteiksi paljastuivat muun muassa lainsäädännön esteet sekä epävarmuus, ekosysteemin sekä toimitusketjun koordinointi, kuluttajien asenteet ja kiertotalousmallin heikompi kannattavuus. Kuinka näiden toimijoiden sijainti ekosysteemissä vaikuttaa koettuihin haasteisiin oli myös yksi tutkimusaihe. Ekosysteemin johtoasemassa olevat vaatemerkit kokivat lainsäädännön ja koordinaation isommaksi ongelmaksi, kun taas vaatteiden toimitusketjun yritykset olivat enemmän huolissaan toiminnan kannattavuudesta. Löydöksistä kumpuava keskeisin strateginen implikaatio ekosysteemin innovaattorille on rajoitetun yhteistyön parantaminen vaatebrändien ja niiden toimitusketjunvalmistavan osan välillä innovaattorin teknologian kautta. Kiinnostavia jatkotutkimuksen aiheita ovat identifioitujen haasteiden kvantitatiivinen analysointi laajemmalla otoksella, kokonaisen toimivan ekosysteemin käsittely sekä tekstiilialan vertailu muihin toimialoihin, joissa kiertotalousmallit ovat pidemmällä kehityksessään.