Tässä kandidaatintyössä tutkittiin viihtyisän ympäristön määritelmää ja viihtyisyyden suhdetta esteettömyyteen. Viihtyisään ympäristöön on kaikilla tasavertainen oikeus. Esteettömyysohjeiden keskittyminen toiminnallisen ympäristön muodostumiseen ja esteettömyyden yhdistäminen fyysisen ympäristön tekijöihin voi kuitenkin jättää viihtyisyyden huomioimatta osana esteetöntä suunnittelua.
Kandidaatintyön tavoitteena oli tarkastella esteettömyyttä ja viihtyisää elinympäristöä keskittyen näkövammaisuuden näkökulmaan. Kandidaatintyössä viihtyisää elinympäristöä tarkasteltiin kaupunkitutkimuksen uranuurtajien Jane Jacobsin, William H. Whyten ja Jan Gehlin havaintojen pohjalta. Heidän kaupunkeihinsa ja kaupunkitiloihin liittyvien tutkimustensa perusteella nostettiin esiin kolme merkittävää tekijää, jotka vaikuttavat viihtyisän ympäristön muodostumiseen. Näiden tekijöiden kautta voitiin analysoida viihtyisyyden toteutumista esteettömässä ympäristössä.
Tutkimuksen perusteella voitiin havaita, että esteettömyyden moninaisen toteutumisen osalta esteettömyysohjeissa olisi kehitettävää. Tutkimus osoitti, että myös haastavasti määriteltäviä esteettömyyden näkökulmia ja niiden toteutumista, on mahdollista arvioida rajaamalla tarkastelun näkökulmaa tarpeeksi.