Kaupunkien kasvu tuo tarpeen tiivistämiselle sekä uusille asuinalueille. Uusia asuinalueita suunniteltaessa pyritään usein tehokkaaseen ja tiiviiseen kaupunkirakenteeseen. Tiivis rakentaminen saattaa kuitenkin heikentää asuntojen luonnonvalo-olosuhteita. Erityisesti pienentyvät asuntokoot luovat tarpeen hyvälle luonnonvalon käytölle. Maankäyttö- ja rakennuslaissa määrätään asuntojen luonnonvalo-olosuhteista vain hyvin laveasti, ja osaltaan näistäkin suppeista määräyksistä voidaan poiketa asemakaavan avulla. Luonnonvalon huomioiminen jää näin ollen suunnittelijoiden harteille.
Tämän kandidaatintyön tavoitteena oli tutkia, miten luonnonvalo voidaan huomioida kaupunkisuunnittelussa. Aihetta käsitellään kirjallisuus- sekä tapaustutkimuksen keinoin. Työssä eritellään luonnonvalon vaikutuksia ihmiseen sekä arkkitehtuuriin. Luonnonvalo vaikuttaa ihmisen terveyteen sekä muun muassa vuorokausirytmiin. Hyvin suunnitellulla luonnonvalon käytöllä voidaan luoda arkkitehtuuriin vaihtelua ja hallita rakennuksen lämpötilaa sekä valaistusta. Kaavoitusvaiheessa voidaan vaikuttaa luonnonvaloon vaikuttaviin tekijöihin, kuten rakennusten välisiin etäisyyksiin, rakennusalojen runkosyvyyteen, rakennusten korkeuteen sekä pintamateriaaleihin. Työssä havaittiin, että merkittävimmät vaikutukset luonnonvalo-olosuhteisiin on rakennusten välisillä etäisyyksillä sekä rakennusten avautumissuunnalla.
Tapaustutkimuksessa tutkittiin Turun Herttuankulman sekä Patterinhaan alueita. Herttuankulma on tiiviimpi kuin Patterinhaka, ja rakennusalat sijaitsevat lähempänä toisiaan. Herttuankulmassa on asemakaavan avulla poikettu ympäristöministeriön rakennusten välisistä etäisyyksistä määräävästä asetuksesta. Patterinhaan asunnot saavat luonnonvaloa tasapuolisemmin kuin Herttuankulman asunnot. Etenkin alimpien kerrosten asunnot jäävät Herttuankulmassa hämäriksi ja ilman taivasnäkymää, joka on yksi merkittävin taivaan hajavalon määrään vaikuttavista tekijöistä.
Kaupunkisuunnittelulla on monia keinoja vaikuttaa asuinalueiden luonnonvalo-olosuhteisiin, ja aihetta tulisi tutkia vielä enemmän. Suomen ilmaston pilvisyyden vuoksi suurin osa Suomen luonnonvalosta on taivaan hajavaloa, josta ei ole arkkitehtuurin näkökulmasta tehty paljoa tutkimusta. Myös luonnonvalon heijastumisen mahdollisuuksia tulisi tutkia vielä enemmän. Asuntojen viihtyisyyden, muunneltavuuden sekä terveellisyyden kannalta tulee luonnonvaloon kiinnittää huomiota jo asuinalueiden asemakaavan laatimisvaiheessa, sillä suurimpiin luonnonvalo-olosuhteisiin vaikuttaviin tekijöihin ei voida enää rakennuksen suunnitteluvaiheessa vaikuttaa.