Kansalaisten osallisuus Puhoksen kehittämissuunnitelmissa Itä-Helsingin keskustan suunnittelukilpailussa

Abstract

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen myötä kansalaisten osallisuudesta on tarkoitus tulla kiinteämpi osa rakennushankkeiden prosessia. Samalla Helsingissä nähdään yhä enemmän suuria rakennushankkeita, joiden tavoitteena on tyydyttää kasvavan kaupungin tarpeita. Erääksi kehityksen kohteeksi valikoitui Helsingin Itäkeskuksen tuntumassa sijaitseva ostoskeskus Puhos ja sen ympäristö. Helsingin kaupunki järjesti vuonna 2019 kansainvälisen suunnittelukilpailun alueen tulevaisuudesta.

Tämän kandidaatintyön aiheena on kansalaisten osallisuus rakennushankkeissa ja sen toteutuminen. Työn tavoitteena oli selvittää, millä keinoin Helsingin kaupunki on pyrkinyt osallistamaan Itä-Keskusksen ja Puhoksen asukkaita alueen suunnitteluprosessissa. Työssä keskitytään Itä-Helsingissä sijaitsevaan Puotinharjun ostoskeskukseen eli Puhokseen ja siihen, miten osallisuus on toteutettu kilpailun eri vaiheissa.

Tutkimuksessa perehdytään aiheeseen liittyvään kirjallisuuteen sekä kilpailuasiakirjoihin, kilpailuohjelmaan sekä arvostelupöytäkirjaan. Tutkielmassa käsitellään ensin kansalaisen roolia kaupunkisuunnittelussa ja heille tarjotuista vaikuttamismahdollisuuksista erilaisten Suomessa vallinneiden suunnitteluteorioiden puitteissa. Työssä kohdistetaan huomio Helsinkiin ja Helsingin suunnitteluperiaatteisiin nykyään ja analysoidaan, millaisesta vallitsevasta suunnitteluilmapiiristä käsin Itä-Helsingin keskustan suunnittelu on lähtenyt käyntiin.

Työ osoitti, että suunnitteluprosessin aikana pääsääntöinen vaikuttamismahdollisuus tarjottiin nettikyselyn muodossa, missä kansalaiset saivat kommentoida alueen suunnitteluperiaatteita kahden viikon ajan. Nettisivuilla ei käy ilmi, miten palaute käytännössä otetaan huomioon suunnittelussa. Muun muassa tämän vuoksi voidaan todeta, että kansalaisten osallistuminen alueen suunnittelussa on tapahtunut pinnallisesti. Jotta osallistuminen toteutuisi toimivasti ja merkityksellisesti, on osallisuusmenetelmien, sen prosessin ja osallistamisen tavoitteet oltava osapuolille selkeitä. Osallisuuden problematiikasta puhuminen voidaan nähdä osana ongelmien ratkaisua. Kandidaatintutkielman eräänä tavoitteena onkin kannustaa tähän keskusteluun ja toimia pienenä panoksena siitä käytävään diskurssiin.