Kylmän ja lämpimän tilan välinen rajapinta Christian Kerezin arkkitehtuurissa

Abstract

Onnistuneen detaljisuunnittelun avulla luodaan kestävää arkkitehtuuria. Materiaalivalinnoilla on tärkeä rooli niin rakenteita kuin ulkoasua suunniteltaessa. Christian Kerez on sveitsiläinen arkkitehti, jolla on kyky luoda yksinkertaiselta näyttäviä rakennuksia. Nämä rakennukset ulkomuodostaan huolimatta sisältävät paljon tarkkaa suunnittelutyötä ja taitoa.

Tässä opinnäytetyössä tutkitaan sitä, miten kylmän ja lämpimän tilan välinen rajapinta on toteutettu Kerezin projekteissa. Aihetta tutkitaan Kerezin suunnittelemien rakennusten pohjalta, jotka edustavat hänelle ominaista pelkistettyä tyyliä. Tämän työn kannalta erityisen olennaista on tutkia rakenteita detaljipiirustusten kautta, joiden avulla voidaan ymmärtää, mitä pelkistetty ulkomuoto vaatii.

Opinnäytetyö koostuu johdannon lisäksi kolmesta luvusta. Aluksi tutkitaan Kerezin töissä ilmeneviä rakenteellisia haasteita perehtymällä kolmeen eri massiivirakennetyyppiin. Sen jälkeen siirrytään tutkimaan aihetta kolmen esimerkkityön avulla. Viimeisessä luvussa kootaan yhteen johtopäätökset.

Opinnäytetyön johtopäätöksistä ilmenee, että kylmän ja lämpimän tilan välisen rajapinnan toteuttamiseen on olemassa niin rakenteellisia kuin abstrakteja materiaaleilla saavutettavia keinoja. Rakenteellisen rajapinnan toteutuksessa haasteet suunnitellaan materiaalin, rakenteen sekä rakennuksen koon mukaisesti. Opinnäytetyön pohjalta voidaan myös todeta erilaisten massiivirakenteiden hyödyt, kuten yksiaineisuus, riskipaikkojen minimointi sekä paljaan ulkoasun luoma ”rehellinen” kokonaisuus.

Tässä opinnäytetyössä arkkitehdin omilla ajatuksilla ja tavoitteilla on ollut suuri rooli. Erityisesti johdanto- sekä kohteet-luvuissa teksti pohjautuu lähteisiin, jotka sisältävät enimmäkseen Kerezin omia ajatuksia. Aihetta on pyritty käsittelemään monipuolisesti opinnäytetyön asettamissa rajoissa sitä pohjustamalla sekä tutkimalla esimerkkikohteiden kautta.