Vapautta vai vaikuttavuutta? : kuvataiteeseen perustuva palvelu hoitolaitosyhteisölle

 |  Login

Show simple item record

dc.contributor Aalto-yliopisto fi
dc.contributor Aalto University en
dc.contributor.advisor Saarenheimo, Marja
dc.contributor.advisor Sederholm, Helena
dc.contributor.author Strandman-Suontausta, Pia
dc.date.accessioned 2013-12-05T10:00:33Z
dc.date.available 2013-12-05T10:00:33Z
dc.date.issued 2013
dc.identifier.isbn 978-952-60-5026-3 (electronic)
dc.identifier.isbn 978-952-60-5025-6 (printed)
dc.identifier.issn 1799-4942 (electronic)
dc.identifier.issn 1799-4934 (printed)
dc.identifier.issn 1799-4934 (ISSN-L)
dc.identifier.uri https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/11812
dc.description.abstract The present research aims to find out the possibilities art can provide for presence in the field of health and social care. A further aim is to establish an art-based service for a health care unit. The study investigates the prerequisites for an art-based service targeted to reach audiences, which can access neither art nor established art services. Three exhibition-like art services co-created between an art museum, three artists and health care units form a part of the study. Thus, the research aims at finding out the type of service experienced as relevant as well as meaningful and functional by all participants. The research moves between the fields of arts, service marketing and health care. The study is a qualitative study and thus it aims at acquiring applied knowledge. The present study is carried out as action research with an ethnographic approach. Triangulation forms a central concept in the study. The research material consists of data acquired by interviews, observations and questionnaires. Subsequently, the research material has been analysed by employing content analysis. The research relies on Dewey’s pragmatic art theory as well as his concept related to the significance of an art experience. The main three questions of the present study read as follows: 1. What kind of art ensemble do on the one hand the residents of the health care unit and on the other hand the staff in health care and rehabilitation find meaningful in a health care environment? 2. What are the required features concerning the art-based services in a care unit? 3. What activities are facilitated for the users by art-based services in a care unit? The present study discusses how art is defined when art is located in a care unit. The research topic is approached by employing the following concepts which are generally supposed to be prevailing in the context: art experience is significant; good, beautiful and high quality art is suitable for a care unit; one steps into a special life world of a care unit. The following concepts developed into central themes: meaningful art; art service as both a tool and service; co-operation in the borderline area between culture and arts as well as health and social care and consequently, the art paradigm of the context. A significant art experience can be described with the following four themes: meaningful individual and collective experiences; temporal space provided by art; a chance to step into “another” world; and finally, both spiritual as well as physical spaces of art. The recipients, the staff of the care unit stressed both the functionality of the service and its nature as a tool for activities. The need of the service had not been widely recognized in the care unit and the customership appeared as manifold in the context. When studying the service, both the model of basic service package and The Augmented Service Offering were utilized. Seven methods of using the service were found as well as key qualities and prerequisites for use. The results also indicate the importance of partially standardizing the service. The service was carried out as a co-creation process. Multidisciplinary and multiprofessional co-operation remains as a prerequisite when developing a service that has been experienced as significant. In this context, art can be described by the neologism Artification. Expecting evidence can be strongly noticed in a care unit. The present research focuses on both unique and ordinary sides of encountering art. The freedom ethos could be clearly detected from the research material. The results encourage discussing art as a discourse of receiving. Particular requirements with respect to both sensitivity in action and listening to the customer are set for all participants in the context. en
dc.description.abstract Tutkimuksen tavoitteena on selvittää kuvataiteen läsnäolomahdollisuuksia sosiaali- ja terveystoimen alalla ja kehittää kuvataiteeseen perustuva palvelu hoitolaitosyhteisön käyttöön. Tutkimuksessa selvitetään, minkälaisia ominaisuuksia palvelulta edellytetään, jotta taide tavoittaisi yleisöryhmiä, jotka eivät pääse vakiintuneiden kuvataidepalveluiden äärelle. Osa tutkimusta ovat taidemuseon ja kolmen taiteilijan sekä hoitolaitosyhteisöjen kanssa yhteistyönä kehitetyt kolme näyttelynomaista taidekokonaisuutta. Niiden avulla selvitetään, minkälainen palvelu on relevantti ja hoitoyhteisön merkitykselliseksi ja toimivaksi kokema. Tutkimuksessa taiteella tarkoitetaan kuvataidetta, tässä kontekstissa toistaiseksi ehkä vähiten tutkittua taiteenalaa. Tutkimuksessa liikutaan taiteen, palvelujen markkinoinnin ja hoitotyön kentillä. Tutkimus on laadullinen ja tähtää soveltavaan tietoon. Kyseessä on toimintatutkimus, jossa sovelletaan myös etnografista lähestymistapaa. Keskeistä tutkimuksessa on triangulaatio. Tutkimusaineisto koostuu haastatteluista, havainnointiaineistosta sekä lomakekyselystä. Aineisto on analysoitu sisällönanalyysin avulla. Tutkimus nojaa John Deweyn pragmatistiseen taideteoriaan sekä käsitykseen taidekokemuksen merkittävyydestä. Tutkimuksen kolme pääkysymystä ovat: 1. Minkälaisen taidekokonaisuuden yhtäältä hoitolaitoksen asukkaat ja toisaalta hoito- ja kuntoutushenkilökunta kokevat merkitykselliseksi hoitolaitosympäristössä? 2. Minkälaisia ominaisuuksia taidepalvelulta edellytetään hoitolaitoksessa? 3. Minkälaista toimintaa taidepalvelu mahdollistaa käyttäjilleen hoitolaitoksessa? Tutkimuksessa käsitellään, miten taide määrittyy, kun taiteen paikka on hoitolaitos. Tutkimusaihetta lähestytään kontekstissa yleisesti vallitseviksi tulkitsemieni käsitysten kautta: taidekokemus on merkittävä; hoitolaitokseen soveltuu hyvä, kaunis ja laadukas taide; hoitolaitos on erityinen maailma. Keskeisiksi teemoiksi nousivat taiteen merkityksellisyys, taidekokonaisuus työvälineenä ja palveluna, yhteistyö kulttuuri- ja taidealan sekä sosiaali- ja terveystoimen rajapinnalla sekä edellisten pohjalta taiteen paradigma tässä kontekstissa. Merkitykselliseksi koettua taidesuhdetta voi tutkimusaineiston perusteella kuvata neljän teeman avulla: taiteen yksilöllisten ja yhteisöllisten merkityksellisyyden kokemukset, taiteen tarjoama ajallinen liikkumatila ja mahdollisuus siirtyä ”toiseen” maailmaan sekä taiteen niin henkiset kuin fyysisetkin paikat. Käyttäjien, hoitolaitosten henkilökunnan, puheessa painottui palvelun työvälineluonne ja toiminnallisuus. Palvelun tarvetta ei ollut hoitolaitoksissa yleisesti tunnistettu ja asiakkuus hahmottui moninaisena. Palvelun tarkastelussa käytettiin palvelupaketin ja laajennetun palvelutarjooman mallia. Palvelulle löytyi seitsemän käyttötapaa ja keskeisiä ominaisuuksia sekä erilaisia edellytyksiä käytölle. Tutkimus osoittaa taidepalvelun osittaisen vakioimisen tärkeyden. Palvelu toteutettiin yhteissuunnitteluprosessina. Monialainen ja -ammatillinen yhteistyö on edellytys merkittäväksi koetun palvelun kehittämisessä. Taidetta voi tutkimuksen kontekstissa kuvata taiteistumisen uudissanalla. Vaikuttavuuden odotukset ovat vahvasti läsnä hoitolaitoksessa. Tutkimuksessa kiinnitettiin huomiota taidekohtaamisen erityisyyteen – ja tavanomaisuuteen. Taiteen vapauseetos nousi aineistosta selkeästi esiin ja tutkimuksen tuloksena päädytään puhumaan taiteesta vastaanoton diskurssina. Taide hoitolaitoksessa edellyttää kaikilta kontekstissa toimijoilta erityistä herkkyyttä toimintaan ja asiakkaan kuulemiseen. fi
dc.format.extent 238
dc.format.mimetype application/pdf
dc.language.iso fi en
dc.publisher School of Arts, Design and Architecture en
dc.publisher Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu fi
dc.relation.ispartofseries Aalto University publication series DOCTORAL DISSERTATIONS en
dc.relation.ispartofseries 28/2013
dc.subject.other Visual arts en
dc.subject.other Consumption, Services
dc.title Vapautta vai vaikuttavuutta? : kuvataiteeseen perustuva palvelu hoitolaitosyhteisölle fi
dc.title Freedom or evidence? : art-based service for a health care unit en
dc.type G4 Monografiaväitöskirja fi
dc.contributor.school Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu fi
dc.contributor.school School of Arts, Design and Architecture en
dc.contributor.department Taiteen laitos fi
dc.contributor.department Department of Art en
dc.subject.keyword taidekokemus fi
dc.subject.keyword sosiaali- ja terveystoimi fi
dc.subject.keyword yhteissuunnittelu fi
dc.subject.keyword kuvataiteeseen perustuva palvelu fi
dc.subject.keyword laajennettu palvelupaketti fi
dc.subject.keyword taidekäsitys fi
dc.subject.keyword art experience en
dc.subject.keyword health and social care en
dc.subject.keyword co-planning en
dc.subject.keyword art-based service en
dc.subject.keyword augmented service offering en
dc.subject.keyword art paradigm en
dc.identifier.urn URN:ISBN:978-952-60-5026-3
dc.type.dcmitype text en
dc.type.ontasot Doctoral dissertation (monograph) en
dc.type.ontasot Väitöskirja (monografia) fi
dc.contributor.supervisor Varto, Juha, Prof., Aalto University, School of Arts, Design, and Architecture, Finland en
dc.opn Liikanen, Hanna-Liisa, D.Soc.Sc., Ministry of Education and Culture, Finland
dc.date.defence 2013-03-07


Files in this item

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

Search archive


Advanced Search

article-iconSubmit a publication

Browse

My Account