Yrityksien sisäinen viestintä on muuttumassa. Sisäisen sosiaalisen median avulla viestintämahdollisuus on kaikilla: kuka tahansa voi halutessaan viestiä koko henkilöstölle. Uudentyyppiset toimintamallit yrityksissä, kuten organisoituminen itseohjautuvuutta tukevasti, tuovat uusia haasteita myös sisäiselle viestinnälle. Henkilöstön rooli viestijänä korostuu.
Tutkimuskysymykseni on: miten yrityksen henkilöstö viestii itseohjautuvasti ja käyttää sisäistä sosiaalista mediaa? Minua kiinnostaa erityisesti henkilöstön oma aktiivisuus viestijänä ja osallistuminen yrityksen sisäiseen viestintään. Avaan sisäisen viestinnän monipuolista kenttää ja sitä, miten aiemman tutkimuksen perusteella henkilöstön tekemä viestintä nähdään. Itseohjautuvuuden osalta tutkin erityisesti viestintänäkökulmaa. Nämä teemat liittyvät läheisesti toisiinsa, kummassakin on kyse henkilöstön itsenäisestä toiminnasta. Kuitenkin tutkimusta, jossa käsitellään sekä sisäistä viestintää että sisäisten sosiaalisten medioiden käyttöä yhdessä itseohjautuvuuden kanssa, on vähän. Tieteellisen katsauksen lisäksi teen tapaustutkimuksen, jossa tarkastelen henkilöstön toimintaa viestijänä.
Sisäisen sosiaalisen median käyttöaktiivisuuteen vaikuttavia tekijöitä on useita: esimerkiksi se, kuinka paljon henkilö haluaa jakaa itsestään tai työstään, kuinka hyvin hän osaa käyttää sisäistä sosiaalista mediaa ja mitkä ovat muut vaihtoehdot, tavat ja käytännöt. Tekijät, kuten ajan puute, voivat toimia julkaisua estävinä seikkoina, toisaalta taas halu auttaa muita voi lisätä julkaisuinnostusta. Vuorovaikutteinen viestintä paitsi lisää henkilöstön tyytyväisyyttä omiin työtehtäviinsä myös kasvattaa henkilöstön tyytyväisyyttä koko yritykseen. Se tarjoaa mahdollisuuden palautteen antoon ja avoimeen keskusteluun, osallistumisen kokemuksia, lisää vaikutusmahdollisuuksia ja yhteisöllisyyttä sekä vahvistaa yrityskulttuuria esimerkiksi huumorin avulla.
Tutkimuksestani piirtyy kuva henkilöstöstä itseohjautuvana ja monipuolisena sisäisen viestinnän toimijana. Tutkimuksen kohteena olevassa yrityksessä on aktiivinen keskustelukulttuuri sisäisessä sosiaalisessa mediassa. Kyselyyni vastanneet henkilöt ovat omaksuneet itseohjautuvan viestintäroolin. Sisäistä sosiaalista mediaa käytetään vilkkaasti tiimi- ja yksikkötasolla, sen sijaan koko yrityksen yhteisten kanavien käyttö on vähäistä. Tutkimukseni lopussa tarkastelen mahdollisuuksia luoda sisäisen sosiaalisen median strategiaa. Pitkäjännitteinen ja selkeä tahtotilan ja odotuksien viestintä henkilöstölle on keskeistä. Mitä vähemmän ilmassa on pelkkiä odotuksia ja toiveita, ja mitä selkeämmin ne pystytään avaamaan toimintamalleiksi, sitä helpompi koko henkilöstön on osallistua, vuorovaikuttaa ja viestiä.