Kaksi paikkaa tarkastelussa - miten paikkakaaviota voidaan hyödyntää julkisten paikkojen kehittämisessä?

Abstract

Tässä kandidaatintyössä tutkittiin paikan tekemisen (eng. placemaking) konseptia ja sen sisältämää paikkakaaviota työkaluna julkisten paikkojen tarkastelulle. Työn lähtökohtana olivat kaupunkisuunnitteluun ja kaupunkielämään liittyvät kysymykset hyvästä kaupunkitilasta sekä kaupunkien suunnittelun järjestelmät Suomessa. Kaupungistumisen myötä entistä suurempi osa ihmisistä asuu kaupunkialueilla, ja ympäristöllä on suuri vaikutus asukkaiden terveyteen ja hyvinvointiin. Kaupunkitilojen tutkiminen ja kehittäminen ovat erittäin tärkeässä osassa hyvää elinympäristöä luotaessa.

Kandidaatintyö rakentui kahdesta osiosta: kirjallisuustutkimuksesta sekä kenttätutkimuksesta. Kenttätutkimuksen tutkimuskohteena oli Leppävaaran keskusta-alue. Aluetta tarkasteltiin ensin laajemmassa mittakaavassa ja yleisemmällä tasolla tutustuen lyhyesti sen historiaan ja nykytilaan. Tämän jälkeen Leppävaaran keskustan alueelta valittiin kaksi paikkaa tutkittavaksi paikkakaavion avulla. Työmenetelmiä kohdetutkimukselle olivat vierailut kohdealueelle, alueen jäsentäminen karttojen avulla, valokuvaus, kirjallinen analyysi ja havaintojen vertailu paikkakaavioon.

Paikkojen analyysista ja kenttäkäynneillä tehdyistä havainnoista voitiin paikkakaavion avulla tehdä yhteenveto tutkimuspaikkojen ominaisuuksista, ja siitä miten ne vastaavat paikan tekeminen -konseptin mukaisiin piirteisiin hyvästä paikasta. Tutkimuksen myötä saatiin vastauksia siihen, millaisia piirteitä paikoissa tulisi kehittää muodostaakseen parempaa kaupunkitilaa.